“Change is neither good or bad, it simply is.”

-Don Draper

Digimarkkinoinnin trendejä vuodelle 2016

Digitaalisen markkinoinnin trendit vuodelle 2016 eMarketerin tuoreessa raportissa ovat vahvasti kytköksissä älypuhelinten kasvavaan rooliin asiakaspalvelussa, kampanjoinnissa ja myynnintekijänä.

1 Kuluttajan ääni ja puhekommennot. Älypuhelinten assistentteja ja autojen palvelukeskusta ohjataan puheella klikkailujen sijaan. Ei varmasti vielä valtavirtaa mutta mielenkiintoinen suuntaus, johon brändien olisi valmistauduttava. Yksi jenkkimarkkinoiden jouluhiteistä on nettiin kytkeytyvä Hello Barbie-nukke, joka tunnistaa lapsen äänen ja pyrkii puoliälykkääseen keskusteluun ihmisen kanssa.

Q: mitä tämä voisi tarkoittaa brändille, tuotteilla ja asiakaspalvelulle?

2 Pikaviestintä. Whatsapp, Snapchat ja Facebook Messenger sekä pienemmät kilpailijat ovat markkinoijan työlistalla vuonna 2016. Mitä, miksi, milloin, mihin, hinta/tuotto -kysymyksiin vastaaminen aivan samalla tavoin kuin 3-4 vuotta sitten käsittelimme sosiaalisen median roolia markkinoinnissa. Mainonta jossakin muodossa tunkeutuu pikaviestintäpalveluihin.

Q: olemme valmiit palvelemaan asiakkaita pikaviestintäkanavissa?

3 Pay *****. Apple Pay, Samsung Pay, Android Pay jne muuttavat pikamaksamisen pelikenttää. Kahvikupin mobiilimaksaminen yleistyy (tämä ei liene yllätys kenellekään), mutta käteinen ja kortti säilyvät maksamisen päämuotoina vielä pitkään. Pelkästään käteisen tai kortin korvaaminen kännykällä ei tuo massoja käyttäjiksi. Tekniikka arkipäiväistyy, joten kivijalan ja jälleenmyyjien on hyvä tehdä tarkistus mitä teknologialla saa aikaiseksi.

Q: (kaupalle) Ovatko kupongit, etuviestit ja palkinnot aktiivisuudesta tulossa nyt kännyköihin? Entä olisiko oman lojaliteettisovelluksen aika?

4 Mobiilishoppailusta mobiilimaksamiseen. Mobiilikäyttö on tällä hetkellä pitkälti ostofunnelin ylä- ja keskivaiheeseen käytössä. Kännykällä haetaan ideoita, fiilistellään tuotekuvia ja vertaillaan hintoja. Muutosta on ilmassa, jota ohjaavat neljä tekijää:

4.1 Puhelimen ruudun koko kasvaa joka tekee surffailusta helpompaa
4.2 Edellä mainittu mobiilimaksaminen
4.3 Suorat Osta-napit sosiaalisessa mediassa erityisesti
4.4 Mobiilituotehaku. Erityisesti Amazon haluaa haastaa tässä Googlen omalla mobiilisovelluksella.

Q: Hyödynnänkö mobiilin ominaisuuksia 100% jotta saisimme kauppaa?

5 Facebook on kokonaan mobiili. Q3 2015 78% Facebookin mainostuoloista tuli mobiilikanavasta. Yhtiön strategia näyttää toimivan, sillä itsepalveluna tehtävä ostaminen tekee mainonnanostamisesta automaattisesti monikanavista. Globaalisti 1,55 mrd käyttäjästä 727m käytti palvelua vain kännykällä.

Q: Mikä on päivitetty strategiamme Facebookin hyödyntämisestä markkinoinnissa?

6 Mainosteneston estoa ei synny 2016. Ad Blocking, verkkomainosten esto-ohjelmat, nousivat tapetille (taas) 2015. Valitettavasti mainostajan ja median kannalta tälle ei ole helppoa ratkaisua olemassa. Media maksaa ja kiertää blokkauksen. Media voi estää sisällön kuluttamisen jos mainoksia ei sallita. Natiivimainonta auttaa hetken, mutta mitä enemmän nativiimainonta on ohjelmallista, sitä varmemmin ese estetään softalla. Mobiilisovellukset ovat ainakin hetken rauhassa esto-ohjelmilta, joka näkyy maailmalla mediarahojen virrassa mobiilikanavaan (kts yllä Facebook).

Q1: tiedänkö paljonko mediaeuroista menee "ohi"?
Q2: mitä sille voisi tehdä (jos mitään)?

7 Verkkomainosten näkyvyysongelmaa ei ratkaista 2016. Jos ja kun media lupaa 100% in-screenin niin median on syytä tuottaa paljon uusia sivuja ja uutta sisältöä jotta impressiolupaukset tulavt täyteen. Rahat menevät sinne joka pystyy näkyvyyden takaamaan (Goolen haku ja Facebook fiidissä näkyvät mainokset). Näkyvyyskysymys vaatii standardisointia ja mittaamisen yhdenmukaistamista.

Q: katso edellinen kohta

8 Lopuksi. Nuoriso ei hylkää Facebookia eikä Facebook ota YouTubelta videokatsomisen ja -jakelun valta-asemaa. Jos kysyt alle 2-kymppiseltä hän 100% varmuudella sanoo olevansa Facebook-käyttäjä. YouTube jatkaa toimivana huomiohakuisen videomainonnan kanavana josta myös nuoremman yleisösi tavoitat. Voimme nukkua rauhassa .

Q: tunnetko kohderyhmäsi? Missä digikanavissa he ovat vastaanottavaisimmillaan ostofunnelin eri vaiheissa?

Hyvää myyntivuotta 2016!

Sosiaalisen media trendit 2016

Kurio julkaisi vuosittaisen haastatteluihin pohjautuvan trendikatsauksen somesta: http://bit.ly/sometrendit2016

Digitaalisen mainoskampanjan suunnittelu, menetysmittarit ja optimointi

Digitaalisen mainoskampanjan suunnittelu, mittarit ja optimointi from Slideshare, luentoni Markkinointi-Instituutissa.

Helsinki Missio´s interactive OOH at Helsinki Railway Station

I was walking across Helsinki Railway Station and came across with very interesting outdoor advertising campaign:

I stand to the marker and camera recognized me.

The screen changed, the bars where moving away, asking me to donate either 10€ or 20€ for Helsinki Missio to prevent old age lonelyness.

And, yes, there was a credit card reader available. Good stuff Helsinki Missio!

Brändit merkitsevät entistä enemmän - eivät vähemmän!

Syystarinoista brändistä jatkuu sopivasti Volkswagen-konsernin päästökohun jatkoksi

Hyvin hoidettu brändi tuo pitkäaikaista arvoa ylläpitämällä ja kasvattamalla tuotteiden tai palvelujen pohjakysyntää. Ilman vahvaa brändiä jokainen asiakas pitää hurmata ja voittaa uudestaan ja uudestaan. Ilman brändiä liiketoiminta on alttiimpi hintakilpailulle ja uusien tulokkaiden invaasiolle.

Brändit ovat tärkeitä bisnekselle, koska brändit ovat tärkeitä kuluttajille ja loppuasiakkaille. Kukaan It-johtaja ei saa potkuja jos sanoo ostavansa ulkoistuspalvelut IBM:ltä. Valion maitoon voi tarttua sen enempää miettimättä kylmähyllyllä. Porschen ostaja ei liikoja hintalappua katsele.

Brändit auttavat erityisesti neljässä liiketoimintahaasteessa verrattoman hyvin:

1 Kun haluat kasvattaa koko tuotekategorian kokoa. Mainonta ja markkinointiviestintä voivat kasvattaa loppuasiakkaiden kiinnostusta (uutta) tuotetta tai palvelua kohtaan. Tämä strategia on hyvä erityisesti jos brändi on jo kategorian markkinajohtaja.

2 Kun haet markkinaosuutta. Mainonta ja markkinointiviestintä voivat hyvin tehtyinä nostaa tuotteesi tunnettavuutta ja haluttavuutta, jolloin loppuasiakkaat valitsevat tuotteesi kilpailijan sijaan (tai ostavat tuotettasi useammin, jolloin lopputulos on sama). Viime keväänä lähes kaikki ex-pikavippifirmat olivat isoilla ja pienillä mainoskampanjoilla massamedioissa ulkona hakemassa markkinaosuutta. Entä Lidl? Tekee hyvää mainontaa kohtuullisen isoilla TV budjeteilla.

3 Kun puolustat hintatasoa. Vahva brändi voi (yleensä) pyytää tuotteesta korkeamman hinnan kuin vähemmän haluttava tuotemerkki (Starbucks vs peruskahvi). Vahva brändi tuotekategoriassaan on vähemmän altis kilpailijoiden hintamuutoksille. Kämpin baarin oluttuoppi maksaa 11 euroa vaikka viereen avattaisiin kuinka monta keskiolutkuppilaa.

4 Kun haet liiketoiminnan muutosta. Vahvan brändin on helpompi tehdä muutos toimintatavoissa tai liikkua viereisiin tuotekategorioihin. Red Bullin laajentuminen energiajuomasta mediataloksi ja urheilutoimijaksi on globaali esimerkki mutta yhtä lailla Pirkka liikkuu nopeasti kategoriasta toiseen.

Hyvä mainonta luo mielleyhtymiä, jotka eivät ole sidoksissa yksittäiseen tuotteeseen tai palveluun.

Vahva brändi tarvitaan, jotta tekisimme ko. liiketoiminnan näkökulmasta positiivisia ostopäätöksiä ja jotta hinnalla olisi aavistuksen vähemmän merkitystä päätöstilanteessa. Vahvat brändit tarjoavat tunnetason vinkkejä, jotka toimivat oikotienä ns rationaalisiin ostopäätöksiin.

Ups! Ja siksi niin hyvä :)

Tätä kirjoitettaessa mukana olivat kohderyhmässään hyvin vahvat brändit: Apple, Macintosh, iPhone, Evernote, Spotify, Giorgio Moroder ja Vitamin Water. Sen sijaan vähemmän vahvana mukana oli kotimainen VR, koska brändi on ainoa keino päästä Keski-Suomeen nopeasti ja (työ)tehokkaasti. Kynnys vaihtaa ensi kerralla substituuttiin on olematon.

Brändi vs tuote: brändien hyvin lyhyt historia

Kesätauon jälkeen tänä syksynä blogissani käsitellään brändejä ja mainontaa eri näkökulmista

Kulunut kesä on mennyt brändien kanssa puuhatessa, joten puhutaanpa lisää brändeistä. Lähdetään kaukaa liikkeelle. 200 vuotta sitten ihmiset ostivat päivittäiset tuotteet hyödykkeinä toreilta ja kauppiailta hinnan ollessa tärkein ja lähes ainoa kilpailukeino.

Vähitellen tuotteiden valmistajat halusivat parempaa katetta ja kehittelivät erilaisia tapoja erottua kilpailevista tuotteista. Ensin pakkauksen avulla ja vähitellen mainonnan keinoin.

Varhaisilla brändeillä oli kaksi perustehtävää:

1 luoda identiteetti
2 luoda maine.

Niin. Nopea vieritys nykyaikaan. Yksinkertaistaen samat kaksi tehtävää brändillä on tänäänkin.

Brändin kolmas tehtävä on vähemmän itsestäänselvyys. Kun tuotteesta voidaan pyytää korkeampi hinta, valmistaja voi kehittää ja innovoida tuotetta paremmaksi. Brändi ei ole siis aina vain investointi vaan brändi on perustelu investoinnille. Loistava tuotekokemus on vahvan brändin perusta ja vahva brändi tuo kassavirtaa, jonka avulla loistavia tuotteita valmistetaan.

Seuraavaksi hieman tarkemmin brändin tehtävästä.

Instagram-mainonta herättää tunteita

Facebook on testannut maninoksia Instagramissa Kanadassa.

Blogissa hehkutetaan kovasti kampanjoita, mutta kun käy poimimasa yksittäisistä kuvista kommentteja, niin kuva hieman muuttuu. Tässä parhaimipia.

“Hey fuck you Canadian Tire!”
”This is harassment”
“These adds are making me not want to fly air Canada “
“NO thank you. Don't want this in my feed. Gross”
“Okay so no longer buying loreal products”
“Get your shit off my feed. Boycott Lorealpariscan. 
I'll be sure to tell all my peeps what company to boycott.”
“Great. Sponsored shit. These posts steer me 
away from the content they are advertising.”
“get off my feed”
“Don't want to see this sponsored crap!”
“suck my ass insta @instagram”
“I don't want your tires leave me alone”
“@lorealpariscan have your marketing team review your 
ad placement strategies. this type of advertising 
makes you prone to consumer boycott and leaves you 
with many angry instagramers. myself included.”
 

20 vuotta leipää internetistä

Tuleva kesäkuu 2015 on omalta osaltani isosti nostalginen. Työurani internetissä täyttää tasavuosia.

1995-1997
Lasken urani alkaneen kesäkuussa 1995 tavattuani energisen Taideteollisen korkeakoulun opiskelijan(* , jolla oli mielenkiintoisia ideoita ensi askeliaan ottavan webin suhteen. Tästä tapaamisesta poiki ensimmäinen web-suunnittelija- ja koodarin (sen aikaisilla tekniikoilla) keikkani: kesän 1995 aikana koodailin Club Nokia-nimisen palvelun ensimmäistä web-käyttäliittymää ja kirjoittelin sivuille tekstejä. Ensimmäisestä projektista alkaen pelikenttänä on ollut koko maailma. Tuosta projektista syntyi Interweb Design Oy, jonka 20+ jengille ole paljon velkaa niin ammattitaidon kehittymisessä kuin hyvän johtamisen itujen tartuttajana.

1997-2006
1997 oli seurava merkkipaalu. Talentum osti meidät ja syntyi lopulta Satama Interactive. Alkuperäisen nimen, Interaktiivinen Satama, syntymiseen allekirjoittaneella on oma, pieni, osansa. Satama oli uskomaton paikka. Sen läpi vuosien mittaan kulki 800+ nyttemmin digitaalisen markkinoinnin, median ja palvelujen tuottamisen ammattilaista.

Sataman kulttuurista ja työmoraalista voi kirjoittaa kirjan, mutta kiitos Airiston Tuomaksen ja monen muun minusta tuli kohtuullisen hyvä tiiminvetäjä ja ymmärtämään monikulttuurisia (huom ex-Satama -miehet ja naiset Turussa ja Tampereella!) työtiimejä. Asia, josta voi vain olla kiitollinen myöhemmin. Kiitos Sataman pääsin kokeilemaan rajojani ja osaamista myös ulkomailla. Projektit Dallasissa, Tukholmassa ja Dusseldorfissa sekä vuosi Sataman Lontoon konttorilla ovat omalla tavoillaan työelämäni kohokohtia. Lontoo onkin sittemmin tuntunut toiselta kotikaupungilta, ja yhden globaalin GroupM:n asiakkaan ansioista se on sitä edelleen.

2007-2009
Lähdin Satamasta -07 vuoden alussa, juuri ennen kuin Trainer´s House vyörytys alkoi.

Nyttemmin Keskolla vaikuttava Google ex-maajohtaja Ronkaisen Anni oli siirtynyt vetämään mainostoimisto McCannia ja pyysi minua vetämään pientä MRM-digiyksikköä. Tästäkin 2.5-vuotisesta pätkästä jäi paljon plakkariin (mm. yksi mahtava vetopasuunan soittaja) - ja on auttanut ymmärtämään nykyisessä kiihkeätahtisessa työmaailmassa niitä haasteita, joita mainostaja-asiakkaillani on mainostoimistojen suhteen (hyvässä ja pahassa). Harvoin tulee sanottua ääneen tätä, mutta Microsoft mainostaja-asiakkaana oli aivan mahtava.

2009-2011
Ennen päätymistä mediatoimistojen digidirikaksi tuolloisesta kalsarikonsultista kuoritui ensi askeliaan ottanut markkinointiautomaatio ja CRM-konsultti. Kiitos Nickelsin Tompan ja muiden Avauksen osakkaiden pääsin pariksi vuodeksi oppimaan mitä tulevaisuuden (=tämän päivän) tehokas ja älykäs markkinointiviestintä on (se on palvelua asiakkaalle btw).

Pyydän myös anteeksi niiltä tuhansilta, jotka perjantaina saivat IKEA Family -ohjelman SMS-viestin. Silti tuon kanti-sohjelman ensimmäisen vaiheen suunnittelussa mukana oleminen on yksi työurani mielenkiintoisimpia hetkiä.

2011-
Neljä vuotta nyt mediatoimistoelämää. Olisi pitänyt pyrkiä tähän aikaisemmin ja toisaalta juuri nyt on oikea hetki olla mukana. Mainostaja-asiakkaat siirtävät entistä enemmän panostuksia nettiin, koska kuluttajat ovat karanneet sen syövereihin. Kiitos teknologisen kehityksen monella rintamalla. On ilo vetää tiimiä, joka yrittää rakentaa kontaktointistrategioita ja -kampanjoita löytääksemme asiakkaan viestille oikean silmäparin oikeaan aikaan oikeassa mielentilassa mielellään järkevään hintaan.

Nopea linkitys takaisinpäin Satamaan, sieltä opitut asiat miten johtaa ja kehittää asiantuntijatiimejä ovat voimissaan. On mahtavaa nähdä miten pienillä liikkeillä ja asioilla nuoresta ihmisestä kehittyy nopeasti hyvä, parhaimmillaan superhyvä, ammattilainen, jonka voi heittää paikkaan kuin paikkaan.

Tästä aasinsiltana mielenkiintoinen työpaikkatarjous. Olemme jakamassa nykyisen pestini kahtia. Vaikka olenkin insinööri ja semi-nörtti, niin ammattilainen nostaa kädet ylös siinä vaiheessa kun toteaa, että nyt annetaan roolia uudelle huippukollegalle. Itselleni jää edelleen digiin liittyvä strategia- ja sisältökehitys. Tarvitsemme kohtuullisen pitkän linjan digimedia-ammattilaisen ottamaan vastuun ohjelmallisen ja tulospohjaisen digimedian puolesta. Avaintermejä ovat “Trading, performance, analytics, programmatic”. Jos nuo tuntuvat tutuilta, GroupM:n mediatoimistokonsernin johtoryhmäpaikka kiinnostaa, isot saappaat kiinnostavat, hyväksi hiottu performance-tiimin vetovastuu kiinnostaa, osaat painaa tarvittaessa kädet saveen itsekin ja olet hyvä tyyppi, niin laita mailia heti (antti.leino@groupm.com) ja jutellaan lisää. Tämä on tontti, johon WPP (omistaja) ja GroupM panostuvat huikeasti!

Hyvää kesän alkua. Ex-satamalaiset kokoontuvat taas kesätapaamiseen 10.6. illalla.

Antti

*) Kiitos Mika. Tiedät kyllä miksi.

Digitaalinen markkinointi 30 minuutissa

Silmäilin viikonloppuna viiden(!) vuoden takaista Dialogin aika-kirjaani. Pääaiheet digitaalisen median noususta, markkinoinnista palveuna, yhteisöllisyydestä jne tuntuvat edelleen kovin ja yllättävän tuoreilta. Yllättävän hitaasti perusasiat sittenkään muuttuvat - yksityiskohdat, yksittäiset mediat ja työkalut sitä vauhdikkaammin.

Kesäkuussa tulee 20 vuotta internet-konsulttibisneksessä täyteen. Ensimmäinen oikea projekti oli Nokian Club Nokian ensimmäisen version suunnittelu- ja toteutushanke, jossa siinäkin haettiin digitaalisuuden avulla palvelufunktiota, yhteisöllisyyttä ja brändilojaalisuutta (vuosi oli siis 1995). Hauskaa miettiä.

Tämä pohjilla huomenna kertomaan digitaalisuuden trendeistä yleisöstä kovimmalle eli Urheilumanagerit ry:n vuosikokoukseen. Tässä alustukseni.

Digitaalinen Media 20 minuutissa from Antti Leino

Neljä ajatusta digitaalisesta mediasta riikalaiselle olutkapakan omistajalle

Keväisen Riikan auringon paisteessa jostain käsittämättömästä syystä näin olutlasillisen läpi kangastuksen ja päätin kantaa pienen korren Suomen kansantalouden eteen. Samalla aloitan 20-vuotistaiteilijajuhlan kunniaksi muutaman blogikirjoituksen sarjan.

Back to the basics (1) Löydettävyys oli avainaihe sekä viiden että kolmen vuoden takaisissa kirjoissani. Löydettävyys on edelleen “Big thing”. Kaikkien kuluttaja- ja yrityspalveluiden ja -tuotteiden haku on siirtynyt verkkoon. Hakukoneen ensimmäiseltä vastaussivulta löytyminen on must - joko hyvää, merkityksellistä ja suosittua sisältöä tuottamalla tai maksetulla mainonnalla. Alueellinen haku nostaa päätään, sen kertovat jo pelkästään hakulausekkeet joiden kautta päädytään kauppaketjuasiakkaiden verkkosivustoille. Vinkki: tee sisältöstrategiaharjoitus sisällöntuotannon kehittämiseksi luonnolliseksi osaksi markkinointia ja investoi jatkuvaan hakukonenäkyvyyteen.

(2) Verkkosivustojen renessanssi. Kun Facebook rajoitti orgaanisen näkyvyyden faneille muutamaan prosenttiin eli otti fanisi panttivangiksi, oman sivustosi merkitys on aivan ehdoton. Tässähän ei sinänsä ole mitään uutta, mutta kun mobiilikäyttö kasvaa nopeasti sivuston yksinkertaisesti on oltava toimiva kännykän ruudulla. Tämänkin näkee datasta. Web-analyytikalla ihan yksinkertainen Bounce Raten (=sivulta välittömästi poistuvien käyttäjien määrä) avulla. Korkea BR luku yhdistetty korkeaa mobiililiikenteesen on tuhoisa yhdistelmä. End of Story. Vinkki: mieti jos asiakkaasi kohtaa brändisi ensimmäisen kerran etusivullasi. Miltä näytät, miltä tunnut, mihin katse kiinnittää huomiota? Mitä haluat, että kävijä tekee ensimmäiseksi? Miltä sivustosi näyttää mobiiliselaimessa?

Tapasin vuosia sitten Salossa paikallisen yrittäjän, joka tarjosi joki- ja meriristeilyjä. Hän oli poistanut sivuiltaan kaikki muut yhteystietomahdollisuudet kuin puhelimen, koska oli väsynyt mailikyselyihin, joista ei syntynyt kauppaa. Tapa tämäkin tehdä bisnestä. Sitä risteilybisnestä ei enää ole mutta se onkin toinen tarina.

(3) Liidien luominen liittyy löydettävyyteen. Väitän, että 8/10 bisnespäätöksestä perustuu viime kädessä pohjatyöhön, jossa ostaja itse selvittää verkostosta - sivuiltasi - riittävän määrän ymmärrystä ja tietoa lopullisen päätöksen pohjaksi (tästä on varmasti tutkimusdataa Suomestakin, ottaisin sitä kiitollisena vastaan) Vinkki: katso kohdat 1 ja 2 uudestaan. mitä tarjoavat luettavaksi (esim artikkelit, testimoniaalit) tai katsottavaksi (esim video, infograafit) ensimäistä kertaa sivuille saapuvalle prospektille? Entä kun hän toista kertaa saapuu sivustolle hilavitkuttimen speksit mielessään? Myytkö palvelua? Verkkoajanvaraus on tätä päivää.

Lopuksi (4) asiakkaidenhallinta, markkinointitaiteen lajeista vaikein. Seuraa verkkostatistiikkaa. Millä sivuilla asiakkaat käyvät? Laita käyttäytymistietoja ja -trendejä talteen ymmärtääksesi heitä paremmin pitkässä juoksussa. Yksinkertaisimmillaan se voi olla viestien massaräätälöintiä - uutiskirje versio #1 aiheesta x kiinnostuneilla ja versio #2 aiheesta y. Tai verkkomainosten muokkaamista siten, että ne puhuvat aiheista, joista 80% sivuilla kävijöistäsi ovat kiinnostuneita. Vinkki: tämäkin teksti on ns asiakkuuden hoitamista, sillä lähetän tästä linkin vinkiksi tärkeimmille asiakkailleni sosiaalisen median avulla.

Keväistä Riikaa

Suomalaiset sosiaalisessa mediassa 2015

IRO Research tutki suomalaisten sosiaalisen median käyttöä alkuvuodesta 2015 (N=1500 15-69v suomalaista). Tässä tärkeimmät havainnot.

84% suomalaisista käyttää jonkinlaista sosiaalista mediaa tai sosiaalisen verkoston viestintäpalvelua. Esimerkiksi Whatsapp-sovellus on jo 45% meistä käytössä ja nuorison lisäksi nuoret aikuiset ovat sen heavykäyttäjiä.

Instagramin käyttäjät ovat etupäässä 15-25-vuotiaita. Kuten tiesimmekin. Lisäksi ovat me keski-ikäistyvät diginatiivit :)

Kaikista vastanneita joskus Instaa käyttää 19% kyselyyn vastanneista.

Youtubea käyttää 74%, Facebookia 61% ja ammattimaisempaa Linkediniä (vain) 14% vastaajista.

Muiden blogeja joskus seuraavia on 38%, mutta sisällöntuotanto on harvojen herkkua ei vain 4% kirjoittaa itse blogia. Sama trendi on Facebookissa eli 15% julkaisee uutisvirrassaan useamman kerran viikossa jotain sisältöä.

Retargeting ei ole taikuutta

Palastelin Mindshare-toimistomme blogiin muutaman ajatuksen uudelleenkohdennuksesta yhdessä harjoittelijani Heidin kanssa.

----copy-----

Tiedätkö, mitä digitiimimme tekee? Entä tunnetko ”Zalando-terrorismin” ja mitä tekemistä sillä on digitiimin kanssa?

Muutama viikko sitten Helsingin Sanomissa IT-asiantuntija Petteri Järvinen lausui, että hyvin kohdistetun verkkomainonnan ja etenkin ns. uudelleenkohdistamisen tekeminen on kuin taikuutta. Taikuutta! Olemme siis taikureita kaikki! Käyntikorttiini painan ”Antti Leino, Head of Magical action”.

Vakavasti puhuen, pari sanaa verkkomainonnan uudelleenkohdentamisesta ja miksi sitä kannattaa ja ei kannata käyttää. ”Zalando-terrorismi” siis tarkoittaa, että käyt Zalandon verkkosivuilla kerran katsomassa vihreitä kenkiä ja lähdet muualle lukemaan uutisia. Pam! – yhtäkkiä kaiken mainostilan uutissivuilta on vallannut Zalando tarjoten näitä samoja kenkiä uudestaan ja uudestaan useiden viikkojen ajan.

Tätä kutsutaan siis verkkomainonnan uudelleenkohdennukseksi, retargetoinniksi, ja se on kustannustehokas tapa nostattaa esimerkiksi verkkokaupan myyntiä, brändin huomioarvoa ja muistamista tai muuten siirtää asiakasta ostosuppilossa eteenpäin. Tässä pari vinkkiä millä verkkomainonnan uudelleenkohdennuksesta saa enemmän irti.

1 Käytä lukuisia luovia materiaaleja. Totta kai asiakkaan tulisi nähdä ne vihreät kengät uudelleen jos ei niitä ostanut. Mutta rajansa toistolla (frequency). Jos vihreät kengät eivät päädy ostoskoriin niin kierrätä ja tarjoa muita vaihtoehtoja. Näin käytät tilaisuuden hyväksi esitellä muita suosittuja tuotteita. Saatuasi asiakkaan ostamaan, miksei näyttää hänelle kiitos-viesti, joka kannustaa palaamaan palveluun uudelleen.

2 Retargetoitu kävijä ja asiakas on todennäköisesti se edullisin konversio mediasuunnitelmassasi. Mutta ei pidä vain katsoa sitä viimeistä klikkiä eli mistä hän palaa sivustolle. Työstä myös mainonnanhallintaa missä näet miten eri osat mediasuunnitelmastasi toimittavat ja auttavat konversioita kasvamaan eli työntävät asiakasta kohti ostoa, tilausta, varausta tai latausta – mikä onkaan tavoitteesi verkossa.

3 Kunnioita dataa. Internetin alkukehitysvaiheessa retargetointi oli lähellä tulla kokonaan kielletyksi väärinkäytösten takia. Tämän takia on tärkeää, että uudelleenkohdennus on hoidettu tyylikkäästi. Pidä silmällä mainonnan toistoa eli frekvenssiä ja aikaväliä millä näytät tarjoustasi asiakkaalle. Varo ’ylikuluttamasta’ mainontaasi heille, jotka ovat jo tehneet oston. Google esimerkiksi seuraa samaa käyttäjää useassa eri laiteessa ja ympäristössä yhden kirjautumisen voimin. Vai oletko koskaan törmännyt esimerkiksi hotellin mainokseen 10 päivää sen jälkeen kun teit haun? Tällöin on usein todennäköistä, että kohde on jo käynyt matkalla, palannut töihin ja saanut lomakuvat albumiin.

Itse ostin hotellihuoneen hotellin saitilta käytyäni ensin varauskoneissa. Jonka jälkeen Facebookin oikea reuna olikin pari päivää pelkkää ko. hotellin ja varauspalveluiden uudelleenkohdennusta. Eli prosessit kuntoon myös.

Hyvin tehtynä uudelleenkohdennus sopii niin tuloshakuisille verkkokauppiaille, liideistä eläville markkinoijille kuin muistuttavaa mainontaa hakeville brändimainostajille.

Onko sinulla hyviä esimerkkejä uudelleenkohdennuksesta?

Mainosviesti, jota ei voi skipata

Heh :-)

Miten hienosti tämä sopisikaan Youtube TrueView-mainokseksi!

Maailman suurimmat sosiaaliset verkostot

Lähteenä Percolate-toimiston blogi https://blog.percolate.com/