4/11/2013

Sosiaalisen median strategia vaatii musiikkisisältöstrategian?

It ain't over till the fat lady sings eli mikään asia ei ole lopullisesti ohi ennen kuin se todella on ohi. Musiikin myynti kasvoi hieman yllättäen ensi kertaa kymmeneen vuoteen. Kasvun taustalla ovat muutaman Vain Elämää -kaltaisen hittilevyn suosio ja kasvava digitaalinen kauppa. Jälkimmäinen nostaa varsinkin digitaalisen singlen myyntiä.

Fyysisille tuotteille lihava nainen on laulanut varmaankin viimeisen kerran. Applen iTunesin ja Spotifyin kaltaiset lailliset lataus- ja tilauspalvelut lisäävät suosiotaan jatkuvasti. Tilauspalvelujen Suomeen maksamat korvaukset kasvoivat viime vuonna +57%. Digitaalisten musiikkipalvelujen osuus koko myynnistä viime vuonna oli 22% (KL 9.4.13).

Spotify kuluttajamarkkinoinnin työkaluna

Sopivasti samaan aikaan Spotifyin Gary Liu, Global Ad Product Manager, avasi tapaamisessamme heidän musiikkipalvelua kuluttajanäkökulmasta. Tässä muutamia mieleen jääneitä lukuja:

* 106 min kuunnellaan keskimäärin musiikkia palvelusta päivittäin (globaali luku)
* käyttäjistä naisia 47%, mihiä 53%
* 2 miljardia musiikkiobjektia jaetaan Facebookiin joka kuukausi eli Garyn sanoin:"music objects posted to FB every month makes Spotify biggest "pusher" of objects"
* 34 miljoonaan soittolistaa louotiin pelkästään viime kuussa: "talking about curated content…"
* ja yhteensä noin 2000 vuotta kulutettiin Spotify Apps-sovelluksiin

Gary jatkoi puhettaan ja perusteli miten Spotifyin kautta voisi tavoittaa haastavia asiakassegmenttejä:

"for marketers perspective Spotify have highly engaged audience and they are early adopters, highly social and influential. 80% use social networks daily and 41% are among the first to try new products (for example line up of new iPhones), and 39% of users are among early majority".

Mielenkiintoinen pointti oli myös toteamus, että globaalissa mittakaavassa noin puolet kaikesta sosiaalisen media aktiviiteeista pyörii tavalla tai toisella musiikin ympärillä.

Music conversation happens once every 5 sec

Musiikki liikuttaa sukupolvesta toiseen. Otsikko ei tarkoita pelkästään Spotifyin biisien jakamista Facebookiin vaan ihan kaikkea aktiviteettia mitä musiikki, fanittaminen ja kommentoiminen tarkoittaa kaikissa mahdollisissa sosiaalisen median palveluissa ja verkostoissa.

"You cannot have a social strategy without a music strategy", jatkoi Liu.

Tämä pysäytti. Voisiko väite olla totta? Jos universaali kiinnostus musiikkiin on valunut sosiaalisiin medioihin, tuossa voisi olla jotain itua. En suinkaan väitä olevani musiikkibisneksen asiantuntija, mutta näin jälkiviisaana ainakin kahdessa viimevuotisessa strategiatyössä olisi vonut ollut mielenkiintoista keskustella musiikin, artistien ja muun verrattavan sisällön roolista ja merkityksestä markkinointistrategiassa ylipäätään.

Liu heitti kalvolle pari mielenkiintoista huomiota maailmalta, jotka rauhoittivat vähän mieltäni:

For 68% of brand marketers says music is important for building consistent brand, BUT 70% spend less than 5% of their marketing budget to music and 60% don't know how their brand sounds

Niinpä. Kotityöt siis ensin. Mihin brändin halutaan assosioituvan: yksittäiseen artistiin, genreen, fiilikseen jne? Tämä pieni harjoitus ensin, jonka jälkeen kampanjointi, myynninedistäminen ja brändin rakennus vaikkapa sitten Spotifyissa on mielekkäämpää kuin vain 18-35v huomion kalastelu ilman musiikkistrategiaa. Itselleni lupasin, että seuraavassa strategiatyössä, johon musiikkisisältö sopii se myös käsitellään, vaikkapa tämän viitekehyksen kautta:

Consumers care about the sound of your brand so,
* Publish: easily use music as content for social channels by cross-posting
* Follow: consumers will follow to hear your sound
* Broadcast: earned media allow you to talk with your consumers directly.

"We are a publishing platform for brands. Think you musical Identity and express it with Spotify", Liu myyntimiehenä kiteytti. Tässä kalvolta napattu kolmen askeleen harjoitus jokaisella vapaasti käytettäväksi ja sovellettavaksi:

1 Create a musical identity of your brand, and become part of the community
2 Have an opinion about the music and its context, participate in the daily music moments of your consumers
3 Become a taste-maker and change the conversation, be a contributor

Uudistettu spotify.com avautuu myöhemmin tänä keväänä. Suurin muutos on, että enää ei tarvita erillistä clienttia palvelun käyttöön vaan soitin on integroitu web-sivuun. Muitakin erilaisia toimintoja on lisätty, jotka lisäävät myös brändilähtöisten soittolistojen löydettävyyttä. Spotifyissa on tällä hetkellä tarjolla noin 20.000.000 musiikkikappaletta.

Spotofy ei tietenkään ole ainoa tilaus/latauspalvelu, mutta nykytyöni kannalta se merkittävin. Oletko jo kokeillut esimerkiksi musiikkipalvelua http://www.rdio.com/ tai jotain muuta?


Case-esimerkkejä

Media + Extension-konsepteja:
Converse ja Studioline

Custom Content--konsepti: googlaa Gillette + Andre 3000

Brand Applications: Reebok Playlist Generator, jossa käyttäjä voi luoda omia Reebok-soittolistoja jos musiikin tempo (bpm) oli riittävän korkea

Sekä Spotify+Tour+Bacardi

4/09/2013

Cookiesta eli evästeestä tiedottaminen

Iso-Britanniassa lähes jokainen verkkosivu ilmoittaa käyttävänsä evästeitä. Virallisesta asiasta voi tehdä myös piirun verran brändiä myötäilevän (tai tekohauskan, miten vain). Esimerkkinä Pret A Manger-ketjun sivuston copyteksti (klikkaa isommaksi).

4/03/2013

Pinterestin Suomi-kävijäluvut



Vihdoin sain käsiini dataa, joka antaa osviittaa Yhdysvalloissa supersuositun kuvapalvelun Pinterestin suomalaisista käyttäjistä.

Helmikuussa 2013:

* hieman yli 100.000 uniikkiä suomalaista kävijää, jotka viipyivät saitilla
* 4,7 minuuttia, per kävijä
* 1,5 käyntiä kuukaudessa
* 59,5% naisia ja suurin ikäsegmentti
* yli 55-vuotiaat ja käytön
* vuosikasvu +225%.

Vuodenvaihteen jälkeen kävijöitä on ollut kuukausitasolla lähemmäs 150.000, mutta tämä on yksittäinen selkeä piikki.

Tilastoissa se sellainen omituisuus, että keskimäärin käytäisiin vain yhdellä sivulla eli etusivulla katsomassa omaa kuvavirtaa. Tässä lienee jonkinlainen tekninen haaste seurata miten sivustolla käyttäjät liikkuvat ja miten sivulatauksia tallentuun seurantaan?

Vertailuksi TNS Metrixistä, joka mittaa viikkokävijöitä. 104.000 kk-kävijää raa´asti neljällä jaettuna tekee 25.000 viikkokävijää, jolla saa Metrixissä noin sijan 110 Trendi.fi:n ja Helsingin Uutisten sivustojen välissä.

Datasta vielä sellaisia huomioita, että kotimaiset Pinterest-kävijät käyttävät myös sellaisia palveluja kuin MSN, Etsy ja Maku.fi.

Pinterestin käyttöliittymä meni muuten uusiksi ja kuvat saavat nyt entistä enemmän tilaa kun käyttöliitymää yksinkertaistettiin. Mutta onko tiedossa viime kuukausilta hyviä uusia kotimaisten brändien tai orgnaisaatioiden Pinterest-lähtöjä tai -kamppiksia, hiljaista on ollut...?

Lähde: comscore

3/20/2013

Datatsunami ja adaptiivinen markkinointi

"3254 pieces of personal information is stored to database every week"

Jokainen meistä jättää keskimäärin 3254 pientä tai isompaa henkilökohtaista tiedonpalaa tietokantoihin ympäri maailmaa joka viikko. Kertyvä data koostuu monenlaisista paloista Facebookin "like" -painalluksista, kuvien jakamisesta sosiaaliseen verkostoon, Foursquaren check-in-painalluksista, Yelpin suosituksista, surffailuista eri www-sivuilla, videolatauksista, verkko-ostoksista tai online-kyselyyn vastaamisesta. Luku tuskin pienenee jatkossa kun arkipäivän tuotteet varustetaan RFID-siruilla, jotka voivat kommunikoida nettiin. Big Data on kuuma aihe kansainvälisissä seminaareissa.

Datatsumani on mahdollisuus

Tämä datatsunami tarkoittaa entisestään lisää dataa tulkittavaksi. EMC arvion mukaan tuotamme dataa tällä hetkellä 1.2 miljardin gigatavun verran. Luku vastaa kuuhun ja takaisin ulottuvaa DVD-pinoa. Tällä datamäärällä voi tehdä viestinnästä, tuotteista, hinnoittelusta, jakelusta ja palveluista käyttäjäystävällisempää, edullisempaa ja tehokkaampaa. Moderni verkkokauppa kuten Amazon.com muistaa käyntisi. Sama verkkokauppa osaa suositella sinulle kohtuullisen hyvin osuvia uusia tuotteita perustuen ostohistoriaan tai selainhistoriaan. Gmail ja vastaavat muistavat omassa työhuoneessasi olevan oman koneesi tunnukset. Selain muistaa millä sivuilla olet käynyt. Lista jatkuu. Kaikki nykyiset käyttäjäystävällisyyttä, kustomointia ja personointia lisäävät ominaisuudet perustuvat datan keräämiseen.



Lainsäätäjä uhkana

Datan keräämistä ja hyödyntämistä ollaan rajoittamassa ja nykyinen ilmapiiri ruokkii päätöksiä, jotka pinnalta katsottuna ovat yleisen mielipiteen hyväksymiä. Tunnetko artiklan 29, jota työstää EU:n tietosuojaryhmä? Taustalla on hyvä ajatus parantaa yksityistä tietosuojaa, mutta sillä on läpi mennessään todennäköisiä vaikutuksia esimerkiksi verkkomainonnan toimivuuteen. Olen virkamiesten kanssa samaa mieltä, että tietoverkkojen ja palvelinten aikakaudella henkilökohtaisten tietojen suojaamiseen ja käsittelyyn tulee asettaa vaatimuksia. Artiklaan liittyvän datan keräämisen näkökulmasta työ-minäni on huolestunut. Keskiöön nousee ensimmäisenä verkkomainonnan kohdistaminen, joka perustuu evästeiden käyttöön. Isommassa kuvassa vaakakupissa kaiken digitalisoituvan markkinointiviestinnän tulevaisuus, eikä vain viestinnän vaan myös sen miten yritykset ja brändit myyvät, ostavat, luovat ja muokkaavat tuotteita ja palveluja verkossa.

Valtaosa ymmärtänee, että meistä jää jälki verkkossa, kun selaamme, lataamme, kommentoimme, ostamme jne, joko anonyymisti käyttäytymiseen pohjautuen tai tunnistautumisen yhteydessä. Vastineeksi saamme parempaa palvelua verkossa, parempia tuotetarjouksia sähköpostiin, räätälöityjä tuotteita ruudulle ja osuvampaa markkinointiviestintää kaikissa digitaalisissa kanavissa. Analytiikan avulla yritys voi tehdä asiakaslähtöistä, kustomoitua, adaptiivista eli mukautuvaa markkinointia. Jokainen palanen brändin markkinointifunktiossa voi hyödyntää mukautuvuutta, jotta tuotteet ja palvelut, niiden myynti, markkinointi ja käyttö olisivat positiviisesti asiakkaiden mieleen.

Verkkomainonta ja data

Kohdennettu verkkomainonta, esimerkiksi remarketing, jossa verkkomainos vilautetaan äskettäin sivustollasi käyneelle kävijälle, on vasta jäävuoren huippu. Hyödyntämällä adaptiivista markkinointia mainostaja voi optimoida sekä mediaa että luovia sisältöjä. Verkkomainoksista voidaan tehdä eri versioita eri käyttäjien silmille perustuen siihen mitä tiedämme selaimen käyttäytymisestä tai tunnistautuneesta käyttäjästä. Hakumainonta perustuu juuri käyttäytymiseen, siihen mitä kirjoitamme hakukenttään. Tämän pohjalta meille tarjotaan osuvampia mainoksia. Luovalla sisältöpuolella yleistyvät työkalut, joilla mainoksen viestiä ja kuvitusta muokataan automaattisesti perustuen dataan. Reaaliaikainen mainospörssiostaminen eli RTB antaa työkalut mukautuvaan ja kustannustehokkaaseen display-mainontaan. Perinteisissä viestintäkanavissa vastaavan kaltainen reaaliaikainen optimointi on alussa. Esimerkiksi TV-mainoksia (=sisältöjä) voi pian versioida perustuen esimerkiksi sosiaalisen median reaaliaikaiseen seurantaan tai hakukoneen tuotehakuihin perustuen.

Tässä vaiheessa joku nostaa nurkassa äläkän ja toteaa tuohtuneena, että "Osaan ostaa kaupasta juuri ne tuotteet, jotka tarvitsen. Minä en kaipaa mainontaa." Hyvä niin. Mutta jossain vaiheessa tämänkin henkilön elinkaarta hän on altistunut viestille, joka saa hänet poimimaan juuri ne tietyt tuotteet.

Mainonta on yksi adaptiivisen markkinoinnin elementti muttei ainoa. Yhtä lailla verkkosivustojen sisältö elää datan kautta. Amazon.com on toistaiseksi paras esimerkki - ei täydellinen - ja monet muut seuraavat varmasti perässä. Mikään ei estäisi tuotetietopainotteisen brändi-sivuston sisältöjen muokkaamista sen pohjalta mitä sivusto tietää käyttäjästä tai selaimesta. Reagoiva sivusto tarjoaisin myös reset-napin, jolla sisällön ja infoarkkitehtuurin saa oletusasentoon. Mobiili ja tabletti tuovat sijainnin ja kontekstin mukaan kuvaan. Toistaiseksi geo- tai sijaintidatan hyödyntäminen on vain ollut lupaus monilla kalvoilla ja varsinaisia hyöytyjä ei niin kuluttaja tai yrityskään ole poiminut muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.

Markkinoinnin massakustomointi

Useassa tuotebisneksessä massakustomointi ja digitaalidatan kerääminen ovat arkipäivää. Niken koriskenkiä on jo vuosia voinut tilata "personoituina". Helsinkin Kampissa vaateliike Nomo myy räätälöityjä farkkuja, jotka tehdään yksilöllisesti mittojen mukaan. Coca-Cola on tuonut markkinoille juoma-automaatteja, joissa voi miksata oman suosikkimaun. Samalla kertyy mielenkiintoista asiakas-analytiikka. Starbuckilla on ollut usean vuoden ajan asiakastuotekehitysyhteisö nimeltä My Starbucks, joka kerryttää lisää asiakasymmärrystä. Data ja analytiikka vaikuttavat myös tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluun. Kiinteiden hintojen lentomatkailu on jo historiaa. Matkailusivusto tarjoaa kalliimpia hotellihuoneita iPhone-käyttäjälle. Grouponin kaltaiset crowd-sourcing palvelut ovat mukautuvien hintojen yksi ulottuvuus.

Onko adaptiivisessa markkinoinnissa mitään järkeä? Eikö tule kalliiksi järjestää tiedon kerääminen ja analysointi, jonka jälkeen muokata omat prosessit tukemaan adaptiivisuutta?

On totta, että tämä maksaa. Mutta jos kustomointi eri markkinoinnin toimenpiteissä tuo arvoa asiakkaalle ja sitä kautta yritykselle, tielle lähteminen on järkevää. Kanta-asiakasohjelma on helpoin lähtökohta. Kanta-asiakas on tunistettu ja hänelle voidaan tarjota sähköpostilla, sivustolla tai mobiiliviesteillä asiakasdataan perustuvaa sisältöä ja viestintää. Verkkomainonnan puolelle olen nähnyt CPA-hinnan dramaattisen pudotuksen verkkomyynnin kasvaessa kun asiakas otti datan, analytiikan ja adaptiviisen verkkomainonnan työkalut käyttöön. Digitaalisessa ympäristössä liikkuvista kertyvä data antaa organisaatioille mahdollisuuden tuottaa sisältöjä, hinnoittelua, tuotteita ja lopulta käyttökokemuksia, jotka eettisesti toteutettuna tekevät arjesta mukavampaa.

Datavetoinen mukautuva markkinointi on parhaimmillaan kuuluisa win-win -tilanne. Osuvampia ja parempia tuotteita ja palveluja järkevällä hinnalla ihmisille. Yritykselle kilpailuetua.

GE:n ex-toimitusjohtajan Jack Welchin sanoin yrityksellä on vain kaksi kilpailukeinoa:

"the ability to learn more about our customers faster than the competition and the ability to turn that learning into action faster than the competition".

Well said.

3/18/2013

WebTV:n nykytila Suomessa


Viime viikon Markkinointi&Mainonta -lehdessä oli mielenkiintoinen yhteenveto netti-tv:n nykytilasta ja kasvusta. Mikäli juttu meni ohi, tässä sen keskeisimmät pointit.

1 Mainosmarkkinaa dominoi kaksi kotimaista palvelua. TNS Gallupin mukaan Katsomo kerää viikoittain noin 460 000-500 000 eri selainta ja Ruutu noin 240 000-255 000 eri selainta. Näiden rinnalla YouTube kerää reilut 600.000 kävijää viikoittain (lähde: comscore). Oman siivunsa nappaavat iltapäivälehtien netti-tv-osiot.

2 Suosion kasvu on reipasta. Vuonna 2012 nettitelevisiota katsoi kuukaisittain 65 prosenttia 15-64-vuotiaista suomalaisista. Vuonna 2011 niin teki 46 prosenttia ja vuonna 2010 42 prosenttia.

3 TNS Gallupin mukaan netti-tv-palveluiden markkina oli viime vuonna noin yhdeksän miljoonan euron suuruinen. Se jakaantuu Katsomon ja Ruudun lisäksi iltapäivälehtien netti-tv-palveluiden kesken. Verkkomedian mainoskakku oli 2012 vajaat 250 miljoonaa euroa, joten netti-tv:n osuus on vielä marginaalinen.

4 Katsomon mainospoteista 95 prosenttia on samoja kuin televisiossa. Samat mainostajat pyörivät tv:ssä ja netissä. Netti-TV:llä haetaan lisää peittoa.

5 Netti-tv-mainonnan tehosta ei ole vielä tehty tarpeeksi kattavia ja puolueettomia tutkimuksia. Maikkarin omien tutkimusten perusteella netti-tv:n lisääminen tv-kampanjan kylkeen voi lisätä kampanjan huomioarvoa jopa kymmenen prosenttia.

Linkit mainostajille:
Katsomo
Ruutu
IS TV
IL TV
YouTube

Uutislähde: marmai.fi

3/15/2013

Digitaalisen mainonnan dollarien jakautuminen

Uusi eMarketer-raportti vuoden 2013 avaintrendeistä sisälsi mielenkiintoisen graafin miten digitaalisen mainonnan dollarit olivat jakautuneet joulukuussa 2012 Yhdysvalloissa eri kanavien ja medioiden välillä. Lähteenä Fortune 1000 brändimainostajat.

Tein graafista pienen ajatusleikin päivän sisäisessa kokouksessa.

Mainostajan kokonaisbudjetti: 100 yksikköä

Display: 41
Search: 19
Video: 14
Mobile: 8
Ohjelmallinen ostaminen (RTB): 3
Sosiaalisen median mainonta: 10

Viimeinen voidaan vielä jakaa medioittain:

Facebook: 5,7
Youtube: 1,3
Twitter: 1,3
Blogit: 0,6
Muu WOM: 0,6
Pinterest: 0,2
Muu: 0,4

Valtaisasta mediahuomiosta ja tuhansista seminaareista huolimatta Facebook ei sittenkään kerää ihan kaikkia dollareita. RTB-budjetit ovat reilusti arvioitani pienemmät. Perusdisplay rokkaa kuten Suomessakin. Luvut ovat toki vain yhden kuukauden, joskin myynnin kannalta olennaisen.

Hahmotelmaa voi käyttää vaikkapa arvioimaan omia digitaalisen mainonnan panostuksia.

3/06/2013

Best iPad advertising is "hidden"

Apple iPad is getting more and more attraction as a communication media. Once again marketers must understand the nature of context and how do we use tablets. Do not waste your money to provide the same-same-same-tv-spots you are running on telly. Three second rule works here well. Advertising that creates instant effect. Even a smile. Surprise. Try "hidden ads" instedt.

Here is a good example approximately in 00:10 sec

"Hidden" in a sense that the ad doesnot YELL is an advertising but you immediately understand its an advertisement. Here the ad works very well as it has moment of surprise to. Advertiser is called Bradesco who sells car insurance - using hiden ad effect very well.

But is this too annoying at the end? Probably yes if ad is not executed well. But today when tablet ad space is not too growded marketers should run iPad ads like above.