Ei ollutkaan ilmaista lounasta - Facebook -markkinoinnin lähitulevaisuus

Tämä postaus on alunperin julkaistu Mindshare Finlandin blogissa 9.12.2014 ja lisätty omaan blogiini lennolla Ouluun! Niin se maailma muuttuu, että internet toimii 10km korkeudella.

Muistatko vielä, kun Facebook kasvoi elämää suuremmaksi palveluksi, yhteisöksi, johon brändien kehotettiin menemään mukaan kuuntelemaan, verkostoitumaan, aktivoimaan ja palkitsemaan. Teimme mainontaa, kilpailuja ja aktivointeja, jotta fanimäärät kasvaisivat. Parhaat brändit, usein sellaiset, jotka ovat kuuluisia Facebookin ulkopuolella, kokosivatkin kymmenien tuhansien fanien massat. Fanius ja sosiaaliset verkostot olivat valjastettavissa mediaksi. Mediaksi, jonka rakensivat kohderyhmä. Mediaksi, jossa viesti kulki ihmiseltä toisella. Mediaksi, jossa suosituksella oli merkitystä. Käänsimme sosiaaliseet verkostot läpinäkyviksi ja nautimme fanien puolesta puhumisesta. Kunnes kaikki päättyi.

Hyvästi ilmainen ansaittu media. Ei ole ilmaisia lounaita.

Facbook muutti algoritmejään ja sivupäivityksiä tekevät huomasivat, että päivitysten ja postausten orgaaninen eli luonnollinen näkyvyys ja peitto kutistuivat ensin muutamiin kymmeniin prosentteihin ja nopeasti alle 10 % rajan. Yhtäkkiä faneilla olikin vähemmän roolia. Newsfeedin näkyvyydestä on tullut maksettua mediaa.

Adobe tutki asiaa syksyllä ja julkaisi raportin, jonka mukaan orgaaninen näkyvyys on laskenut vuodessa yli 50%. Facebookista on tullut tavallinen verkkomedia, joka elää mainonnasta, yhtään vähättelemättä palvelun tarjoamia kohdennuskriteereitä tai työkaluja. Edelleen Facebook on oikeastaan ainoa verkkomedia, jossa voin kohdistaa mainonnan 22-26 vuotiaalle miehelle, joka pitää jääkiekosta, on naimissa, vastasyntyneen lapsen isä ja käynyt koulut Etelä-Suomessa. Kenelläkään muulla verkkomedialla ei ole tällaista tietokantaa tarjottavana järkevään hintaan.

Mitä tämä tarkoittaa lyhyellä aikavälillä mainostajalle?

1. Merkittävä osa Suomessa verkkomediapanostuksista menee jatkossakin Facebookille. Ensi vuonna se lienee yli 20% neljännesmiljardista eurosta.

2. Brändin on harkittava uudelleen brändisivun roolia eli käytännössä sosiaalisen median strategiaa, jonka keskiössä Facebook on ollut:

”Kun sivupäivitys ei tavoita enää kuin murto-osan faneista ilmaiseksi, miksi edes vaivautua?”

”Facebookista asiakaspalvelukanava? Tulisiko brändin ohjata verkkosivuiltaan kävijöitä palautteenantoon Facebook-sivuille, jossa työkalut, seuranta ja tunnistautuminen ovat edelleen käytettävissä?”

”Tehdäänkö Facebookista puhtaasti alennuspromootiokanava?”

3. Yhdistä CRM tiedot ja tee kohdennettua FB-mainontaa. Tämä Custom Audience-ominaisuus on ollut jo parisen vuotta käytössä, mutta nousee nyt tärkeämpään rooliin. Vastaavasti uudelleenkohdennus Facebookissa on tärkeä jatkuvan näkyvyyden ja muistijäljen jättämisen työkalu.

4. Kivat kissakuvat, muiden verkkomedioiden uutisointien nostot omille fanille tai muu ei-brändilähtöinen sisältö katoaa postauksista. Facebook-postauksista tulee keskusteluavausten sijaan perinteistä mainoshuutamista, tarkkaan mietittyjä mainosvalokuvia ja tv-spotin pyörittämistä. Sivupostauksista tulee brändimainoksia, kauppapromootiota ja tuotenostoja.

Mutta ei tämäkään ole huono asia: Facebook on haun jälkeen paras liikenteenlähde esimerkiksi verkkokaupoille, kun mittarina on tuotto per vierailu (Revenue Per Visit). Synkällä pilvellä voi olla hopeinen reuna.

5 suosituinta esitystäni Slidesharessa

Slideshare-palvelu lähettää kerran viikossa raportin miten palvelussa olevia esityskalvojani on luettu ja ladattu. Tässä tämän hetken suosituimmat:

Verkkomainonta ohitti television (3Q 2014)

No niin. Verkkomainonnan markkinaosuus mainospanostuksista kolmannella vuosineljänneksellä oli 24 prosenttia eli toiseksi eniten sanomalehtimainonnan jälkeen (lähde IAB Finland).

Suuri blogitutkimus

Yhteenvetokuva Allerin ja Koplan tuottamasta blogitutkimuksesta (n=722) ja sen tärkeimmistä löydöksistä.

Sosiaalisen median markkinointi on halpaa

Tai sitten ei :-) Kustanukset tai oikeastaan markkinointi-investoinnit ovat ainakin aluun korkeat suhteessa saavutettuihin hyöytyihin ja myynnin lisäykseen. Iloa vuoden 2015 strategiatöihin kaikille!

source www.socmedsean.com

Sisältömarkkinointi markkinointimixissä

Olen huomenna mukana paneelikeskustelussa Sanoman järjestämässä seminaarissa "Sisältömarkkinointi" Bio Rexissä. Olen pitänyt aiheesta yhden jos useamman koulutuksen ja luennon, joten lienee aika koota ajatuksia vihdoin yhteen.

Teema "sisältömarkkinointi" on Suomessa noussut humauksessa niin mediatalojen kuin viestinnäntekijöiden agendalle. Sisältöön keskittyneitä toimistoja on nousut ripeään tahtiin ainakin täällä pk-seudulla. Vastaavasti tuntemani markkinointi-ihmiset tuntuvat olevan aavistuksen realistisempia ja harkitsevampia aiheen tiimoilla, joten tarkastellaanpa lyhyesti miksi sisältömarkkinointi olisi osa markkinointimixiä.

Ytimessä sisältömarkkinoinnin tekemiseen on halu, tahto ja into värikkäästi kertoa missä yritys on hyvä, millaisia ylivertaisia tuotteita, palveluja ja ratkaisuja yritys tarjoaa ja on tehnyt, sekä mitä asiakkaat yrityksestä sanovat. "Ennenvanhaan olisi tehty asiakaslehtiä, nykyään siis sisältömarkkinointia", sanoi tapaamani pitkän linjan markkinointipäättäjä.

Digitaalisen jakelun ja sosiaalisen median myötä asiakaslehdet ovat muuttuneet blogikirjoituksiksi, statuspäivitysten infograafeiksi tai verkkosivujen videotarinoiksi ja online-advertoriaaleiksi.

Sisältömarkkinoinnin kansainvälinen menestystarina (palstamillimetreillä mitattuna) on Maersk, joka pääosin kuvamateriaalia tuottamalla on kerännyt yli miljoona Facebook-fania, ja jonka yritysblogia kymmenet tuhannet ihmiset joka kuukausi silmäilevät - vaikka eivät tilaisi ainuttakaan konttia koskaan elämässään. Marsk tai kotimaassa vaikkapa Fazer, Valio tai Varusteleka ovat esimerkkejä sisältöön panostavista yrityksistä, joiden sisältö on vastaanottajan silmissä merkittävää (engl remarkable).

Tälläisen sisällön ääreen löytävät niin kohderyhmän edustajat kuin suuri yleisö. Tiivistäisin yrityksellä olevan kolme ulkoista syytä panostaa sisältömarkkinointiin:

1 VERKOSTOVAIKUTUS. Arvioisin, että tärkein syy tuottaa merkittävää sisältöä on, että kohdeyleisön mielipidevaikuttajat löytäisivät sisältösi ja viestisi. Kun nämä avainihmiset löytävät intosi ja tarinasi he kohtuulisella todennäköisyydellä jakavat sisältöä eteenpäin verkostossaan (lue Malcolm Gladwellin The Tipping Point aiheesta) ja linkittävät takaisin aiheesene. Siten sisältösi tavoittaa isompia tai pienempiä massoja, ja voi synnyttää viraalivaikutusta.

Toki sisällön levittämistä voi ja pitää edistää mainonnan keinoin. Siksihän mediatalot mielellään tarjoavat tilaa sponsoroidulle (toimittajan tekemällä maksetulle) tai brändätylle (mainostajan tekemälle) sisällölle, jotta voisit ostaa mainostilaa ja taattuja silmäpareja. Ei huono vaihtoehto lainkaan esimerkiksi riskin hallinnan kannalta, joskin juuri äskettäin JNS huomautti Taloussanomia siitä, että heidän myymät kumppanisisällöt ovat liian lähellä sivuston sisältöä. Lain mukaan kuluttajallahan on oikeus tietää, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupallisesti. Mainonnan tunnistettavuuden vaatimus koskee kaikkia markkinointikanavia ja -muotoja, myös sosiaalista mediaa. No, jokainen voi käydä katsomassa ja muodostaa oman mielipiteensä.

2 MYYNNIN TUKI. Hyvä sisältö eri muodoissaan kouluttaa viestin vastaanottajaa sekä laajentaa käsitystä sisällön tarjoajayrityksestä. Tämä pätee edelleen niin uuteen kuin vanhaankin asiakkaaseen. Sisällön avulla rakenntaan pohjaa myyntikäynneille (subjekteista prospekteja) tai haetaan suoraan liidejä. Parhaimmilaan sisältömarkkinointi valmistaa uuden asiakkaan mielentilaan, jossa myyjän jalkatyöstä iso osa on jo tehty. Erityisesti B2B-markkinoinnissa.

3 LÖYDETTÄVYYS++ Mielipidevaikuttajien hurmaamisen ja asiakkaiden kouluttamisen lisäksi kolmas ulkoinen näkökulma sisältömarkkinoinnissa on sisällön kautta tapahtuva näkyvyyden ja löydettävyyden parantuminen hakukoneissa.

Sisältömarkkinointia pitää myös katsoa sisäisistä tekijöistä lähtien.

Kun markkinoinin tehtävä on kannattavien asiakassuhteiden synnyttäminen ja ylläpitäminen, sisältömarkkinoinnilla voidaan hakea niin myynnin lisäystä (edellä kuvatusti) kuin kustannusten alentamista. Kun jokainen myyntimies on kustannuserä tuloslaskelmassa, sisältömarkkinoinnilla tuetaan heidän ponnisteluja myynnin kasvattamiseksi ja katteen tekemiseksi. Aloilla, joissa mainonnan tehoa voidaan kyseenalaistaa tai joissa ostopäättäjien kustannustehokas tavoittaminen on haastavaa (vaikkapa IT-päättäjät tai pk-yrittäjät), sisällöllä, viraalivaikutuksella ja hakulöydettävyydellä parannetaaan markkinoinnin tuloksia.

Onko sinulla kokemuksia hyvästä sisältömarkkinoinnista? Millaisen leirinuotion ääreen käännyt? #SharingIsCaring

Natiivimainonta pähkinänkuoressa

Natiivimainonta lyhyesti 18 kalvolla: miksi ja miten

What makes me smile :)

Thanks DIKO 5 @ MIF. You rocked!

Kolme digimediatrendiä syksyyn: retail + social + KISS

Kirjoittelin toimistomme Mindsharen blogiin kesän alussa hieman pinnalla olevista digimedian teemoista. Tässä katsaus uudestaan.

Urban Outfitter and ilmainen WLAN

Digital loves Retail

Lähivuosien tärkein ROI:iin liittyvä aihe on löytää keinot yhdistää digitaalinen media ja fyysinen liike. Muutamia yksinkertaisia (mobiili)kuponkitoteutuksia ja vähitellen katoavaa Foursquare-palvelua lukuunottamatta digitaalisen mainonnan ja kauppatilan välinen yhteys on markkinoinnin sokea piste.

Mainonnan tehon mitattavuuden kannalta erittäin paha sellainen. Niinpä lukuisat teknologiatoimittajat, mediat ja luovat toimistot tutkivat erilaisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan uskottavasti todentaa, että käynti kivijalassa ja osto ovat seurausta digitaaliselle mainonnalle altistumiselle. Erilaiset mobiiliteknologiat ja data-analyysit ovat tämän työn keskiössä.

Sosiaalinen brändi

60%+ suomalaisista omistaa tänään älpuhelimen tai vastaavan kannettavan laitteen. Käytännössä 1,4 miljoonaa suomalaista on jatkuvasti verkossa tai napin painalluksen takana. Kuluttajat liikkuvat myös erilaisten päätelaitteiden välillä jatkuvasti.

Median käyttö laitteen näkökulmasta on erittäin frakmentoitunutta. Kuluttajakäyttäytymisseuraus on, että vain murto-osa sisällöstä kiinnostaa tai edes ennätetään käsitellä. Brändin hallinnasta on tullut vaikeampaa. Sosiaaliset verkostot voivat ollakin käytännöllisin tapa tarjoata yhdenmukainen brändikokemus. Sosiaalisen brändin ei siis tarvitse olla sosiaalinen sanan etymologisessa merkityksessä. Älykäs brändi on läsnä niissä hetkissä yhtenäisenä kun kuluttaja haluaa. Sosiaalinen media – Facebook, Youtube, Instagram, Pinterest, Slideshare, jopa Suomi24 – on mitä kätevin infrastruktuuri yhtenäiselle brändikokemukselle.

Lyhyt on kaunista

Teknologian kehittyessä sekä sisällön ja julkaisijoiden määrän kasvaessa brändit muuttuvat linkeiksi ja twiiteiksi. Pikaviestintä ei ole uusi ilmiö. MSN Messengerillä oli parhaimmillaan puoli miljardia käyttäjää, ennenkuin Microsoft sulki palvelun. Tänään nuoriso on siirtynyt WhatsApp tai Telegram -palveluiden käyttäjiksi ja tehnyt heidän tavoittamisestaan entistä haastavampaa.

Mitään takataskukikkaa ei ole löydettävissä. Uusien kanavien markkinoinnillinen ja viestinnällinen käyttö on aina pilottia, erehdystä, onnistumisia ja oppeja: voisiko sinun brändisi olla Whatsappissa vastaamassa kuluttaja-asiakkaiden kysymyksiin ja parantaa samalla asiakastyytyväisyyttä?

Apple Watch will kill 2 Finnish companies - or not?

Dear business people at Suunto and Polar,

I write because I still like to believe this great nation have a talent to build one the best tech gadget of the planet. I would like to warn you: do not say that the launch of Apple Watch will not affect your business.

It will. Most probably it will kill your business one day. There is alredy enough evidence that all businesses are in danger when established players enters to a new business vertical. Apple has changed all markets it entered since th launch of iPod. Change is the name of the game.

Let me give an example. I have been a proud owner of Suunto Metron watch - or wrist computer as you insists to call it. It looks good on my wrist. It sometimes gives the illusion that I am a diver (I am not), but I like the idea.

But its not a fucking computer. It cannot compute anything. A year ago I climbed to a 2500-feet high mountain. I have been calibrating, re-calibrating, re-re-calibrating my Metron like zillion of times and still, on the mountain it told me I am -250 feet under the earth surface. Was?? Well, I would never use this device for diving. But it looks good on my wrist.

Second example. My half dozen of real computers can change their date when we move from summertime to normal time (=winter). Automatically. Without hesitation.

With my Metron I randomly press all possible buttons to remember how to do it. Goash!

But it looks good on my wrist.

So, dear businesspeople at Suunto and Polar. Please, do not say publicly that Apple Watch wont affect your business. It will. Your job next is to figure out how to build better products. Real smart watch with easy to use services. Give me some value. Real value. Something I would some day proudly wear at the bar of CitizenM. Its called marketing. Please.

Yours truly, Antti

Klikkasin Facebook-mainosta!

Kyllä. Luit oikein. Klikkasin mainosta, joka pysäytti a) väsyneen b) flunssaisen c) sohvaperunan d) estetiikon e) keski-ikäisen f) miehen g) joka on kiinnostunut kaikesta designista. Kuva kertonee miksi.

Oikea kanava. Oikea ajoitus. Oikea viesti. Klik!

Slow-kellot löydät tästä

Mitä Facebook ei näytä sinulle

Kesätauko (no, vähän kevätkin) ohi blogissa. Aloitetaan helpolla. Washington Postilla mielenkiintoinen yhteenveto siitä testissä, jossa tykättiin vähän kaikesta Facebookissa ja enemmänkin. Erittäin mielenkiintoinen havainto oli, että algoritmi ei suinkaan kerro mitä kaikkea uutta verkostossamme tapahtuu. Kuva alla kertonee asian havainnollisesti. Tim on tarinan tutkija. Lue koko artikkeli, niin tiedät miksi tuntuu, että Facessa olet jo nähnyt kaverin postauksen aiemmin. Sitovuuden kannalta en itse ymmärrä miksi Facebook haluaa jatkuvasti minun kiinnittävän huomion vanhoihin kaveripostauksiin. Se tuntuu etten olikaan vallassa, vaikka artikkelissa insinööri toisin väittäkin. Hauskaa syksyn alkua!

Lähde: Washington Post

Luento: sosiaalinen media 2014

Pidin maaliskuun 20. päivä koulutusluennon ja työpajan Vanhustentyön keskusliiton kevättilaisuudessa. Aiheena mm

1 Jokainen on julkaisija: vastuut, velvollisuudet, työkalut
2 Sosiaalisen median mahdollisuudet promootiosta joukkoistamiseen
3 Sosiaalinen media -kanavien vertailua
4 Sosiaalisen median vuorovaikutuksen ruokkiminen ja hallitseminen

Have a great day!

"Ilmaiset" kuvat Getty Images -kuvapankista

Maailman suurin kuvapalvelu Getty Images on muuttanut liiketoimintamalliaan. Aiemmin lukuisista oikeudenkäynneistä tunnettu yritys antaa nyt kuvia ilmaiseksi jakoon. Nimenomaan jakoon. Eli ilmaisuus on puolittain totta. Osassa kuvia on nyt mukana jakamista ilmaisena symboli </>, josta klikkaamalla saa ladatta embed-koodin. Alla on esimerkki.

Alarivin logoa, kuvaajan nimeä ja jakamissymboleita ei saa ainakaan vielä pois, joten kyseessä on näppärä tapa tehdä tuotemerkistä vieläkin tutumpi kautta maailman. Vähän kuin "Jonatan from Spotify".

Onko Getty Images siis kuvien Spotify? Tutustu itse.

Digitaalisuus 2014: Viisi mietintää sosiaalisesta mediasta

Teknologinen kehitys on tehnyt sosiaalisista verkostoista läpinäkyviä. Olin mukana tutkimusryhmän jäsenenä jo vuonna 2002, jolloin Insitute for the Future tutki globaalisti miten tekniikka vaikuttaa verkostojen kehittymiseen, viestien läpimenoon ja elämänrytmiin. Raportti ennusti syntyvän palveluja, jotka ruokkivat päivittäistä kanssakäymistä ilman fyysistä kontaktia. Facebook syntyi vasta 4 vuotta myöhemmin.

Facebook on kuin tori. Suurin osa sosiaalisen median menestyvistä palveluista ovat toreja. Vähemmän menestyvät ovat hautausmaita. Serkkuni menee joka viikko torille useamman kerran tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia sekä ostoksille. Sosiaalisessa mediassa torikauppiaita ovat tuotemerkit ja yritykset.

Harmi, että 90%:ssa tapauksia metafora loppuukin siihen. Ihmisten keskelle siihen newsfeediin ovat ilmestyneet huutavat tuotemerkit. Torin reunoille tuotemerkit pystyttävät 100x72-ständejään. VHS-kirpputorilla Youtubessa nämä samat tuotemerkit työntävät omia klippejään väliin kun yritän katsoa Kummeli-uusintaa Normipäivä. Globaalilla klubillakin Linkedinissa nykyään joku täysin tuntematon kiinalainen sementtikauppias tyrkyttää käyntikorttiaan.

AJATUS #1 Halusimme tai emme, tuotemerkit, brändit ja organisaatiot tulevat vuonna 2014 käyttämään erittäin paljon aikaa, vaivaa ja euroja markkinointiviestintään ja mainontaan sosiaalisen median palveluissa. Vaikka nuorimmat kuluttajat siirtyvätkin jo uusiin palveluihin.

Huomioarvon kannalta Facebookin mobiilin newsfeedmainonta voisi olla hyvä juttu. Itsekin kohtaan useita tuntemattomia tuotemerkkejä päivittäin. Yhtään en kyllä muista. Joten pidetään ne frekvenssit korkeina ja mainonta mielenkiintoisena. Ei siis siinä mitään uutta taivaan alla.

AJATUS #2 Sosiaalisten verkostojen käyttäjät eivät ole juuri koskaan kiinnostuneita siitä, mitä tuotemerkki tai organisaatio mainostaa ja viestii.

Tästä on toki poikkeuksia. Erityisesti pienet ja paikalliset yritykset, kivijalat ja palveluyritykset voisivat olla vieläkin aktiivisempia sosiaalisen median viestinnässä. Useampaa kiinnostaa oman kuntosalin tapahtumat, lähikaupan tarjoukset, suosikkijoukkueen kuulumiset ja lumenpudottaja palvelut kuin mitä kuuluu kosmetiikkajätin 47% pidentävät maskarat tai missä Karhu luuraa.

Helsingin Sanomat keroti artikkelissa, että teinit on karkaamassa muiden palvelujen käyttäjiksi. Totta kai. En minäkään alakoululaisena viihtynyt samoissa paikoissa vanhempieni kanssa. Samaan aikaan jokainen 12-kesäinen vinkuu itselleen Facebook-tiliä nähdäksseen mitä tämä kielletty hedelmä pitää sisällään (Facebookin alaikäraja on 13-vuotta käyttöehtojen mukaan). Mainostajan huoli katoavasta yleisöstä on toistaiseksi turha.

Sitten tämä tone of voice -asia. Lukekaa joskus millaista tekstiä Page Post-mainokset ovat. Mitä tunnetumpi yritys tai brändi, sitä varmemmin kieliasu on neutraalia passiivia, jopa koomista. Missä lämpö ja innostus? Missä reagointia päivittäisiin asioihin? M&M blogissa kirjoitettiin hetki sitten proaktiviisesta eli huutavasta mainonnasta, latentista mainonnasta eli tarpeen syntymisen kautta tarjottavasta sisällöstä sekä reaktiviisesta mainonnasta. Juuri sosiaalisessa mediassa PITÄÄ olla reaktiivinen.

Käsi ylös tunnetun brändin Facebook -ylläpitäjä, joka onnistuit reagoimaan Nuorten lätkäkultaan? No, yhden löysin

Tunnettukin tuotemerkki voi olla aito, humaani ja ajassa kiinni. Näin kävi kuukausi sitten tuotetestissä:

Buster-kuva tuli jakoon vain sen takia, että yrityksessä on ymmärretty, että fanit ovat kiinnostuneita myös mitä näyttämön takana tapahtuu. Virheistä. Hassuista jutuista. Tuotannosta. Tekijöistä. Eikö yksi megatrendeistä ole avoimuus viestinnässä.

Luin blogikirjoituksen Yhdysvalloista , jossa todettiin näin:

"On vaikeaa samastua suureen yritykseen, jolla ei ole kasvoja. Siellä on pelkästään brändi, johon voi yrittää tarrautua, mutta se on vähän sama kuin supertähden fanittaminen. Ollaan ihastuneita siihen popstaraan, joka ei tiedä olemassa olostasi mitään, mutta mielellään ottaa rahasi tuotteen ostamisesta. Raha kelpaa pienemmällekin firmalle, mutta siellä ovat kasvot vastassa. "

Valitettavasti ja erityisesti yllä oleva pätee pirun hyvin sosiaalisen median markkinointiin. Isojen yritysten ja brändien halu hyödyntää sosiaalista mediaa on suuri. Ihan selvä juttu. Suomessa Facebook ja Youtube vetävät joka kuukausia 2,5 miljoonaa kuluttajaa luokseen. Siellä kannattaa olla missä ihmisetkin ovat jos haluaa huomioarvoa mainosviestilleen. Tietysti. Mutta dialogia pelätään tai ainakin vähän vierastetaan. Toivotaankin, että Facebook-fanit mieluummin käyttäytyvät kuin popstara fanit. Tykätä saa. Jakaa saa. Positiivisen hihkaisun saa kirjoittaa. Mutta ei mielellään enempää. Siitä tulee kustannuksia.

Kritiikkiin ollaan aika vähän valmistautuneita. Ylläpidin vuoden verran painonhallintaan liittyvän tuotteen Facebook-sivuja. Ensimmäinen asia, jonka kävimme läpi oli kriisiviestintä. Onneksi pahimmat skenaariot eivät käyneet koskaan toteen. Nyttemmin sama Facebook-sivu toimii kannusteryhmänä, jota johtaa brändilähettiläs. Guardianissa olikin erinomainen artikkeli, jossa muistutetaan että digitaalisuuden iso mahdollisuus erityisesti FMCG-brändeille on oppia asiakkaista. Älkää unohtako sitä.

AJATUS #3 Parhaimmat brändit ja yritykset vievät sosiaalisen median markkinoinnin ytimeen, oppivat asiakkaista ja niistä, jotka eivät ole asiakaita.

Samalla näistä brändeistä voi jopa aidommin tulla humaaneja, aitoja ja merkityksellisiä minulle. Tällä hetkellä merkityksellin brändi lienee Pepsi Max, joka estää minua näivettymästä. Tai Sorel, joka pitää jalat lämpimänä. Merkityksellistä yksilölle.

AJATUS #4 Brändit eivät ole julkaisijoita, eivätkä ne sellaisiksi muutu.

Poikkeus löytyy onneksi läheltä. Pirkka. Valio. Ihan vain esimerkkeinä. Nämä ovat organisoituneet niin, että heiltä löytyy osaajia ja resursseja tuottaa sisältöä. Julkaista. Sisältömarkkinoida. Vertailun vuoksi: Helsingin Sanomat julkaisee päivässä satoja artikkelia. Tekniikanmaailman yhdessä numerossa on about 40 isompaa tai pienempää artikkelia. Eat that , jos haluat jolla julkaisija.

Lopuksi,

AJATUS #5: Sosiaalinen media tarvitsee uudet mittarit fanimäärän tilalle tai ainakin viereen.

Siirretään lukumäärät toissijaisiksi mittareiksi. Sisällön parissa käytetty aika, ehkä jakaminen edelleenkin mutta erityisesti lisätään se perinteinen huomioarvo mukaan. Kysytään "oletko nähnyt kyseisen tuotteen mainontaa Facebookissa?". Kysytään "muistatteko mitä tuote-etua tuotiin esille". Mikä olisi sinusta paras mittaristo?

Digitaalisuus 2014: Mobiilimainonnan vuosi

Syksyllä olin hirvittävän laiska kirjoittelemaan blogiini, joten aloitetaan vuosi muutamalla ajatuksella mitä tänä armon vuonna 2014 digitaalisessa mediassa ja markkinoinnissa tapahtuu.

Mainostajan näkökulmasta iso digitaalisen median murros on mobiilimainonnan budjettien kasvu. Eurot ovat poissa display-mainonasta, eivät niinkään perinteisistä kanavista. Kasvu-% tulee olemaan kolminumeroinen. IAB:n tilastoissa mobiilimedian osuus mainospanostuksista viime vuonna oli vain muutamia prosentteja.

Mainoseurojen painotusta ohjaa kuluttajien käyttäytyminen. Vuonna 2013 kolme neljästä myydystä kännykästä oli älypuhelin. Useilla sivustoilla mobiililaitteista tulevat sivulataukset ovat kasvaneet merkittäviin määriin. Esimerkiksi Sanomien kolme suurinta sivustoa hs.fi, iltasanomat.fi ja taloussanomat.fi tavoittaa jo 2.5 miljoonaan vajaasta 4 miljoonasta nettikäyttäjästä. Sanomien verkostossa sivulatauksista tulee 40% mobiililaitteista. Ennusteiden mukaan muutamassa vuodessa langattomien - siis helposti kannettavien - nettin kytkeytyneiden laitteiden määrä on 90%.

Mobiilimedia on hyvin henkilökohtainen. Kännykkää käytetään usein ja lyhyen aikaa. Yli puolet käytöstä tapahtuu vastoin kaikki skenaarioita kotona. Yksi suosituimpia ajankohtia mobiilisurffaukselle on sunnuntai-ilta. Useimmat uutiset on jo luettu aamulla kännykästä ennen kuin saavumme töihin tai kouluun. Päällekkäiskäyttö television kanssa on runsasta - tämän huomaa kun katsoo tv mainoksen ajoaikoja ja sivuston käyttöä samaan aikaan http-pyynnöt tulevat valtaosin mobiililaitteista.

Suurimmat mobiilimainostajat (lähde Widespace 2013)

Mobiilimediasta on tullut massamedia. Sitä voi ravistaa, peukaloida, kääntää ja paikallistaa. Luoville ratkaisuille tämä antaa mahtavia mahdollisuuksia. Tuoteviestin voi sekä kertoa että demonstroida ruudulla poistumatta median ääreltä. Raaputusarvan voi tarjota mobiilidisplayssa. Ääni- ja kuvanäytteen voi ajaa bannerissa. Lähin myymälä poimitaan kartalle kiitos paikannuspalveluiden. Osoiteluettelosta mainossovellus voi poimia nimipäiväsankarin. Bannerista tai tekstilinkistä voi soittaa (kyllä, älypuhelimella edelleen myös soitetaan) palveluntarjoajalle tai varata ajan. Konserttipäivämäärän voi tallentaa kännykän kalenterisovellukseen. You name it.

Odotan mielenkiinnolla milloin mainoskampanja on suunniteltu mobiili edellä. Okei, eihän kampanjoita koskaan suunnitella kanavariippuvaisesti, eihän? Sovitaan siis, että vahvan idean dramatisointi ja jalkautus on tehty mobiilimahdollisuudet edellä. Esimerkiksi niin, että tavoittelemme mahdollisimman pientä mutta hyvin kohdennettua asiakasryhmää. Geokohdenusta esimerkiksi hyödyntäen. Tai pyyhkäisemällä autoa ruutua tapahtuu yllättäviä, kun tavoitteena on muistuttaa vakuutuksista.

Langaton laite on korvannut kannettavan tietokoneen uutisten, viihteen ja kommunikaation välineenä. Siksi Facebookin käyttöliittymäuudistus on tehty mobile first-periaateella. Yllättävän moni meistä kadottaa mieluummin lompakon kuin kännykän. Kokemuksesta voin kertoa, että varastettu kännykkä aiheuttaa melkoisen online-palvelujen salasanan vaihtorumban.

Tässä kirjoituksessa on lähinnä tarkasteltu mobiilikäytön mainonnallisia seurauksia. Toki muutos tarkoittaa, että omat digitaaliset mediat pitäisi viimeistään nyt tehdä mobiiiliystävällisiksi. Samalla voi suunnitella olisiko syytä rakentaa suosituimmista web-palveluista oma mobiilisovellus, joka hyödyntää vielä tehokkaammin kännykän ominaisuuksia. Danskebank mainostaa ahkerasti uutta Mobile Pay -palveluaan, jonka korvaa luottokortin pikkuasioiden maksamisessa. Näyttää, että mobiililaitteella maksaminen liikkuu vihdoin Gartnerin teknologiatrendikäyrällä eteenpäin pykälän verran.

*****
Lue lisää: mobiilimedia-aiheisia blogikirjoituksia vuosien varrelta