Lähteenä Percolate-toimiston blogi https://blog.percolate.com/
Better done than perfect -- digital marketing, media, trends, ideas & personal log since 2005
Lähteenä Percolate-toimiston blogi https://blog.percolate.com/
Muistatko vielä, kun Facebook kasvoi elämää suuremmaksi palveluksi, yhteisöksi, johon brändien kehotettiin menemään mukaan kuuntelemaan, verkostoitumaan, aktivoimaan ja palkitsemaan. Teimme mainontaa, kilpailuja ja aktivointeja, jotta fanimäärät kasvaisivat. Parhaat brändit, usein sellaiset, jotka ovat kuuluisia Facebookin ulkopuolella, kokosivatkin kymmenien tuhansien fanien massat. Fanius ja sosiaaliset verkostot olivat valjastettavissa mediaksi. Mediaksi, jonka rakensivat kohderyhmä. Mediaksi, jossa viesti kulki ihmiseltä toisella. Mediaksi, jossa suosituksella oli merkitystä. Käänsimme sosiaaliseet verkostot läpinäkyviksi ja nautimme fanien puolesta puhumisesta. Kunnes kaikki päättyi.
Hyvästi ilmainen ansaittu media. Ei ole ilmaisia lounaita.
Facbook muutti algoritmejään ja sivupäivityksiä tekevät huomasivat, että päivitysten ja postausten orgaaninen eli luonnollinen näkyvyys ja peitto kutistuivat ensin muutamiin kymmeniin prosentteihin ja nopeasti alle 10 % rajan. Yhtäkkiä faneilla olikin vähemmän roolia. Newsfeedin näkyvyydestä on tullut maksettua mediaa.
Adobe tutki asiaa syksyllä ja julkaisi raportin, jonka mukaan orgaaninen näkyvyys on laskenut vuodessa yli 50%. Facebookista on tullut tavallinen verkkomedia, joka elää mainonnasta, yhtään vähättelemättä palvelun tarjoamia kohdennuskriteereitä tai työkaluja. Edelleen Facebook on oikeastaan ainoa verkkomedia, jossa voin kohdistaa mainonnan 22-26 vuotiaalle miehelle, joka pitää jääkiekosta, on naimissa, vastasyntyneen lapsen isä ja käynyt koulut Etelä-Suomessa. Kenelläkään muulla verkkomedialla ei ole tällaista tietokantaa tarjottavana järkevään hintaan.
Mitä tämä tarkoittaa lyhyellä aikavälillä mainostajalle?
1. Merkittävä osa Suomessa verkkomediapanostuksista menee jatkossakin Facebookille. Ensi vuonna se lienee yli 20% neljännesmiljardista eurosta.
2. Brändin on harkittava uudelleen brändisivun roolia eli käytännössä sosiaalisen median strategiaa, jonka keskiössä Facebook on ollut:
”Kun sivupäivitys ei tavoita enää kuin murto-osan faneista ilmaiseksi, miksi edes vaivautua?”
”Facebookista asiakaspalvelukanava? Tulisiko brändin ohjata verkkosivuiltaan kävijöitä palautteenantoon Facebook-sivuille, jossa työkalut, seuranta ja tunnistautuminen ovat edelleen käytettävissä?”
”Tehdäänkö Facebookista puhtaasti alennuspromootiokanava?”
3. Yhdistä CRM tiedot ja tee kohdennettua FB-mainontaa. Tämä Custom Audience-ominaisuus on ollut jo parisen vuotta käytössä, mutta nousee nyt tärkeämpään rooliin. Vastaavasti uudelleenkohdennus Facebookissa on tärkeä jatkuvan näkyvyyden ja muistijäljen jättämisen työkalu.
4. Kivat kissakuvat, muiden verkkomedioiden uutisointien nostot omille fanille tai muu ei-brändilähtöinen sisältö katoaa postauksista. Facebook-postauksista tulee keskusteluavausten sijaan perinteistä mainoshuutamista, tarkkaan mietittyjä mainosvalokuvia ja tv-spotin pyörittämistä. Sivupostauksista tulee brändimainoksia, kauppapromootiota ja tuotenostoja.
Mutta ei tämäkään ole huono asia: Facebook on haun jälkeen paras liikenteenlähde esimerkiksi verkkokaupoille, kun mittarina on tuotto per vierailu (Revenue Per Visit). Synkällä pilvellä voi olla hopeinen reuna.
Teema "sisältömarkkinointi" on Suomessa noussut humauksessa niin mediatalojen kuin viestinnäntekijöiden agendalle. Sisältöön keskittyneitä toimistoja on nousut ripeään tahtiin ainakin täällä pk-seudulla. Vastaavasti tuntemani markkinointi-ihmiset tuntuvat olevan aavistuksen realistisempia ja harkitsevampia aiheen tiimoilla, joten tarkastellaanpa lyhyesti miksi sisältömarkkinointi olisi osa markkinointimixiä.
Ytimessä sisältömarkkinoinnin tekemiseen on halu, tahto ja into värikkäästi kertoa missä yritys on hyvä, millaisia ylivertaisia tuotteita, palveluja ja ratkaisuja yritys tarjoaa ja on tehnyt, sekä mitä asiakkaat yrityksestä sanovat. "Ennenvanhaan olisi tehty asiakaslehtiä, nykyään siis sisältömarkkinointia", sanoi tapaamani pitkän linjan markkinointipäättäjä.
Digitaalisen jakelun ja sosiaalisen median myötä asiakaslehdet ovat muuttuneet blogikirjoituksiksi, statuspäivitysten infograafeiksi tai verkkosivujen videotarinoiksi ja online-advertoriaaleiksi.
Sisältömarkkinoinnin kansainvälinen menestystarina (palstamillimetreillä mitattuna) on Maersk, joka pääosin kuvamateriaalia tuottamalla on kerännyt yli miljoona Facebook-fania, ja jonka yritysblogia kymmenet tuhannet ihmiset joka kuukausi silmäilevät - vaikka eivät tilaisi ainuttakaan konttia koskaan elämässään. Marsk tai kotimaassa vaikkapa Fazer, Valio tai Varusteleka ovat esimerkkejä sisältöön panostavista yrityksistä, joiden sisältö on vastaanottajan silmissä merkittävää (engl remarkable).
Tälläisen sisällön ääreen löytävät niin kohderyhmän edustajat kuin suuri yleisö. Tiivistäisin yrityksellä olevan kolme ulkoista syytä panostaa sisältömarkkinointiin:
1 VERKOSTOVAIKUTUS. Arvioisin, että tärkein syy tuottaa merkittävää sisältöä on, että kohdeyleisön mielipidevaikuttajat löytäisivät sisältösi ja viestisi. Kun nämä avainihmiset löytävät intosi ja tarinasi he kohtuulisella todennäköisyydellä jakavat sisältöä eteenpäin verkostossaan (lue Malcolm Gladwellin The Tipping Point aiheesta) ja linkittävät takaisin aiheesene. Siten sisältösi tavoittaa isompia tai pienempiä massoja, ja voi synnyttää viraalivaikutusta.
Toki sisällön levittämistä voi ja pitää edistää mainonnan keinoin. Siksihän mediatalot mielellään tarjoavat tilaa sponsoroidulle (toimittajan tekemällä maksetulle) tai brändätylle (mainostajan tekemälle) sisällölle, jotta voisit ostaa mainostilaa ja taattuja silmäpareja. Ei huono vaihtoehto lainkaan esimerkiksi riskin hallinnan kannalta, joskin juuri äskettäin JNS huomautti Taloussanomia siitä, että heidän myymät kumppanisisällöt ovat liian lähellä sivuston sisältöä. Lain mukaan kuluttajallahan on oikeus tietää, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupallisesti. Mainonnan tunnistettavuuden vaatimus koskee kaikkia markkinointikanavia ja -muotoja, myös sosiaalista mediaa. No, jokainen voi käydä katsomassa ja muodostaa oman mielipiteensä.
2 MYYNNIN TUKI. Hyvä sisältö eri muodoissaan kouluttaa viestin vastaanottajaa sekä laajentaa käsitystä sisällön tarjoajayrityksestä. Tämä pätee edelleen niin uuteen kuin vanhaankin asiakkaaseen. Sisällön avulla rakenntaan pohjaa myyntikäynneille (subjekteista prospekteja) tai haetaan suoraan liidejä. Parhaimmilaan sisältömarkkinointi valmistaa uuden asiakkaan mielentilaan, jossa myyjän jalkatyöstä iso osa on jo tehty. Erityisesti B2B-markkinoinnissa.
3 LÖYDETTÄVYYS++ Mielipidevaikuttajien hurmaamisen ja asiakkaiden kouluttamisen lisäksi kolmas ulkoinen näkökulma sisältömarkkinoinnissa on sisällön kautta tapahtuva näkyvyyden ja löydettävyyden parantuminen hakukoneissa.
Sisältömarkkinointia pitää myös katsoa sisäisistä tekijöistä lähtien.
Kun markkinoinin tehtävä on kannattavien asiakassuhteiden synnyttäminen ja ylläpitäminen, sisältömarkkinoinnilla voidaan hakea niin myynnin lisäystä (edellä kuvatusti) kuin kustannusten alentamista. Kun jokainen myyntimies on kustannuserä tuloslaskelmassa, sisältömarkkinoinnilla tuetaan heidän ponnisteluja myynnin kasvattamiseksi ja katteen tekemiseksi. Aloilla, joissa mainonnan tehoa voidaan kyseenalaistaa tai joissa ostopäättäjien kustannustehokas tavoittaminen on haastavaa (vaikkapa IT-päättäjät tai pk-yrittäjät), sisällöllä, viraalivaikutuksella ja hakulöydettävyydellä parannetaaan markkinoinnin tuloksia.
Onko sinulla kokemuksia hyvästä sisältömarkkinoinnista? Millaisen leirinuotion ääreen käännyt? #SharingIsCaring