Brändi on mielikuva, joka syntyy viestin vastaanottajan korvien välissä. Mielikuva on positiivinen, neutraali tai negatiivinen riippuen millaisia kokemuksia vastaanottajalla on viestin lähettäjästä. Kokemukset ovat syntyneet sekoituksena tuotteesta, palvelusta, jakelusta, mainonnasta, viestinnästä ja lähettäjän käytännön teoista.
Viestin lähettäjä, markkinoija, ei omista brändiä. Brändi on henkilökohtainen ja sen omistaa vastaanottaja. Olikin erikositalukea Kauppalehden 16.2.2018 Marimekon 2017 tilinpäätösuutisesta lause: “Marimekon brändi on nyt paremmassa kunnossa kuin aikoihin…” - ilman kohderyhmän tutkimusdataan viittausta, tämä on iso brändikäsitteen väärinymmärrys - tai toimittajan henkilökohtainen mielipide.
Brändiä pitää aina ohjata haluttuun suuntaan - valittuja suuntia on lukuisia. Suunta syntyy usein asemoitaessa yritystä markkinaan ja suhteessa toimialan kilpailijoihin. Yritys voi viestinnän, tuotteen, palvelun ja tekojen kautta olla kansalaisen paras ystävä, toimialan raivoisa häirikkö, uuden sukupolven haastaja, valaistunut hyväntekijä, visionääri etc. Tätä valintaa vasten suunnitellaan mainontaa, pakkauksia, viestintää ja kaikkea myynninedistämistä. Asiakaspalvelu, liiketilat ja jopa tuote itse nojaavat valittuun tyylilajiin.
- - - -
Monopolit ovat erilaisessa tilanteessa.
Koska niillä ei ole luontaisesti uhkaajia, ei niiden tarvitse samalla tavoin kilpailla perinteisin markkinoinnin keinoin. Tuote voi olla vähän sinnepäin, hinta posketon, jakelu järjestetty hankalasti, viestintä lähes olematonta, ihmiset epäystävällisiä, pakkaus vanhanaikainen ja tätä kaikkea tuottava prosessi vähän sinnepäin. Esimerkkejä syntynee nyt jokaisen lukijan mieliin.
Brändi on se monopolillakin. Positiivinen, neutraali tai negatiivinen.
Vapaa-ajanasunnollani on lämmitysmuotona takan lisäksi suora sähkölämmitys. Eilen kotiin tulessa eteisessä odottti joka kuudes kuukausi saapuva sähkönsiirtolasku Carunalta.
Pelkkä kirjeen näkeminen aiheutti epämiellyttävän tunteen. Varsinkaan talvella tuon kirjeen avaaminen aiheuttaa pienimuotoisen *******sen. Käyttö on pientä, verot isot ja omistajia lihottava “perusmaksu” on suhteessa tolkuton.
Heitin Facebookissa kysymyksen verkostolleni, että onkohan tässä maassa mielikuvaltaan, siis brändiltään, vihatumpaa tai synkempää yritystä kuin Caruna. Aika vähän löytyi “kilpailijoita” tässä leikkisässä kategoriassa. Jopa Carunan visuaalinen identiteetti plussineen sai kyytiä (“plussa symbolisoivat omistajan lomakon kasvua”) ja asiakaspalvelua pidettiin “kylmäkiskoisena”.
Jäin miettimään mitä Caruna voisi tehdä jos jostain hermohäiriöstä johtuen yrityksen johto haluaisi muokata brändimielikuvaa positiivisemmaksi?
Muutama ajatus tuli mieleen.
1) Maksa enemmän veroja Suomeen. Brändi on kokoelma tekoja ja viestejä. Ihan ykkösenä Carunan pitäisi osoittaa, että kuluttajilta kerätyt eurot hyödyntävät yhteiskuntaa. Yhtiön liikevoitto oli vuonna 2014 yli 50 miljoonaa euroa. Yhteisöveroa Caruna maksoi liikevoitosta vain 1,6 prosenttia eli vähän yli 800 000 euroa, kertoo Ylen artikkeli. Tälläinen uutinen ei mielikuvaa paranna
2) Anna voittojen näkyä Suomessa. Caruna voisi ottaa oppia toisesta alueellisesta ja lainsäädännön kautta syntyneestä monopolista Veikkauksesta. Positiivista mielikuvaa rakennetaan vahvasti urheilun ja kulttuurin mahdollistamisen ja sponsoronnin keinoin. Veikkauksesta ja rahapelaamisesta voi olla montaa mieltä, mutta urheilun ja kulttuurin ystävä arvostaa rahoitusta. ei jäädä tätä nyt märehtimään, mutta onko yhtään joukkuetta jonka selässä lukee “Caruna”? Toivotaan.
Koska ylläolevia tekoja tuskin tapahtuu, niin annetaan pari kuluttajavinkkiä ennen sähköntuotannon omavaraisuuteen siirtymistä:
3) Omista Carunan omistajaa. Carunan omistavat pääomarahastot australialaianen First State Investments (40%), kanadalainen Borealis Infrastructure (40%), julkisen sektorin eläkelaitos Keva (12,5%) ja työeläkeyhtiö Elo (7,5%).
80% omistuksesta on siis ontariolaisilla (OMERS) eläkeläisillä ja australaisella Commonwealth-pankilla. Näistä jälkimmäistä voi omistaa Sydneyn pörssin ASX:n kautta. Helpoiten tämä taas onnistuu ostamalla esimerkiksi Fidelity Funds - Australia Fund A-DIST-AUD -rahasto-osuuden (tämä ei ole sijoitussuositus!). Samainen First State omistaa myös kotimaista Digitaamme.
4) Boikotoi. Kapinoi sähkön hintaa Suomessa boikotoimalla Carunan pääomistajien kotimaiden tuotteita. Ei ole helppoa, mutta jääkylmät Fostersit jäävät nyt ostamatta. Montrealin ja Toronton sijaan kannatan jatkossa Las Vegasia ja Carolinaan.
Tämä on sitä globalisaatiota parhaimmillaan ja pahimmillaan.
Mitä ajatuksia sinulle tulee monopolien brändimielikuvasta?
No comments:
Post a Comment