Marraskuussa 2017 vierailin Helsingin Messukeskuksessa aptteekkialan vuotuisassa Farmasian Päivät-tapahtumassa puhumassa mihin suuntaan digitaalinen markkinointi on menossa ja miten apteekki voisi kehistystä hyöyntää lyhyelä ja vähän pidemmälläkin aikajaksolla. Alla esitykseni "Apteekin digimarkkinointi", ole hyvä.
Syksy 2017 meni päivätyön ohessa Vantaan Metropoliassa opettamassa liiketaloustieteen kakkosvuoden opiskelijoille markkinointiviestinnän strategiaa. Tämä oli ensimmäinen kerta urallani, jossa vedän pitkän luentosarjan (12 viikkoa) putkeen ja se on kovin erilaista kuin yksittäiset luentokeikat.
Opettamisessa on niin paljon hyviä puolia, että lopulta unohtaa ne pitkät illat luentomateriaalia koostaessa. Tässä tärkeimmät huomiot.
1. Kehityt. Opettaminen pakottaa jäsentämään aihetta. On vuosia siitä kun opiskelin itse markkinointiviestinnän teroriaa. Oli erittäin hyvä piirtää itselleen kirkas näkemys viestinnän miettimisestä ja suunnittelusta aina isosta kuvasta pieniin palasiin; liiketoiminnan tavoittaista johdettuun tavoitteellisiin viestintäpäätöksiin ja näistä kumpuavien toteutusten seurantaan ja onnistumisen arviointiin. Eikä tehnyt ollenkaan huonoa lukea ajatuksella kesällä muutama uudehko markkinointiviestinnän strategiateos.
2. Sovella. Kun kerran tai kaksi on kääntänyt aiheen juurta jaksaen seuraavalle sukupolvelle sitä huomaamatta soveltaa teoriaa käytäntöön. Jos tuote, hinta tai jakelu ei ole kunnossa, niin ei voi odottaa ihmeitä vaikka tekisi millaista mainontaa kaikissa mahdollisissa kanavissa. Katson nykyään asiakkaitteni tekemistä puhdistetuin silmälasein.
3. Ymmärrä syvemmin. Jokainen markkinoija hamuaa aina seuraavaa sukupolvea asiakkaaksi. Silmiä avaavaa on kysellä tunneilla 20-24 -vuotiailta mielipiteitä mainonnasta, netin käytöstä ja mediasta ylipäätään. Toki tietty mustavalkoisuus paistaa vielä läpi, elämä opettaa aina. Mutta, esimerkiksi lineaaritelevisio ei ole (kokonaan) kuollut, tosin Spotify on korvannut radion. Kukaan ei ole elämässään käynyt fyysisessä lippukaupassa. Aamun sanomalehdet ovat korvautuneet iltapäivälehtien nettiversioilla. Jodel on kätevä ja Instan mainoksia vihataan. Näin alkuun. Loput pidän liikesalaisuutena :)
4. Rohkeus. Tee viestintää joka on tosi brändille, merkityksellinen vastaanottajalle ja erotu. Sellaista ei nyt tehdä. Kysyin lähes joka luennon alussa minkä mainoksen oppilaat menneeltä viikolta muistavat. Vastaus on tyly: eivät juuri mitään. Onnittelut menee S-Marketin ulkomainonnan sanaleikeille, niitä oli luettu syksyllä. Toki autettuna oppilaat muistivat kaikenlaista viestintää. Silti olisin markkinoijana huolissani viestin läpimenosta, joten tee enemmän parempaa, paremmin mietittyä, paremmin kohdennettua, paremmin tuotettua viestintää.
5. Ilo. Hemmetti sentään. Kun itse on keski-iässä, on seuraavan sukupolven kanssa keskustelu ja väittely valtaisan antoisaa. Uskon, että muutamista tulee erinomaisia markkinoinnin ammattilaisia valmistuttuaan.
Opettaminen pitää nuorena ja nöyränä.
Jäin miettimään:
Miksi tämä mainos?
Mitä sillä tavoitellaan?
Miksi teksti vilkkuu punaisella kuin varoittaen?
Miksi kysymysmerkki kyseenalaistamassa diiliä?
Varmuuden vuoksi klikkasin mainosta, ja päädyin UNIPERIN ETUSIVULLE!
Olen entistä hämmentyneempi.
Kenen kamppis tämä on? Miksi se on tehty? Huonoa markkinointia tämä ainakin on.
Oppi kaksi (2). Kollegani kirjoittaa blogissaan työmatkustamisen haasteista. Siitä miten päivät venyvät väkisin pitkiksi. Siitä miten työpäivän päätteeksi tehty liikunta siirtyy väkisin viikonloppuaktiviteetiksi.
Sama tapahtui minulle. Jos haluan ehtiä yhdeksäksi Kauppakorkeaan opettamaan, hyppään 07.15 pikavuoroon. Pysäkille päästäkseni ajan 20 minuuttia ja koska olen aamuisin hitaalla, herätys on 05.50. Tämä taas tarkoittaa, että perinteisen yökukkujan piti muuttaa rytmiä. Joka taas lyhensi illasta tunnin tai pari, niitä hetkiä, joina kaupungissa käytiin vielä salille tai väännettiin seuraavan päivän powerpointtia. Ja koska jälkimmäistä ei voi jättää tekemättä, liikunta jää vähemmälle. Pelottavaa ihan omasta ja miksei kansantalouden näkökulmasta!
Hallitus on suunnitellut, että työmatka voisi olla 80km, joka työttömän työnhakijan pitäisi hyväksyä. Järjetön ajatus päivittäisenä matkana. Minulle se merkitsee Turussa töissä käyntiä. Onneksi meillä on toimisto siellä. Helsingissä käynti on yhteensä 250km työmatkaa. Paljon jos sen tekisi joka päivä.
Tässä kohtaa täytyy kiittää pikavuoroyhtiöitä. Aikataulut pitävät kohtuullisesti. Helsingin järjettömille tietyömaille ei mitään voi. Bussit ovat siistejä ja verkkoyhteydet toimivat (junaa en käytä, rantarata on aivan liian herkkä viivästymisille). Onneksi pystyin soveltamaan tilannetta niin, että aloitin päivät bussissa klo 07.30 ja yritin lähteä Helsingissä viimeistään neljältä. Sekin tekee päivästä kyllä pitkän. Toivottavast muutkin vastaavassa tilanteessa voivat sopia työmatkan olevan työaikaa. Kysehän on vain tavoitteiden asettamisesta. Kuka hemmetti enää mittaa toimistoaikaa valkokaulushommissa?
Ajoin toki useasti koko matkan Helsinkiin tai Turkuun omalla autolla, mutta en kyllä tekisi joka päivä. Järjetöntä puuhaa ja ajanhukkaa.
Oppi kolme (3): etätyö. Ihanaa, että olen päätynyt alalle, jossa etätyö on mahdollista. Osittain. Esimies ei voi olla etänä joka päivä vaan hänen tulee olla paikalla. Vuosien mittaa käytännössä opittu taito. Eli jos haluaisin tehdä paljon etänä töitä Slackin, Skypen, Hangoutin, GoToMeetingin ym avulla en missään tilanteessa johtaisi joukkoja. Jopa projektinjohtaminen etänä on minusta haastavaa (mutta mahdollista).
Joka tapauksessa olen etätyön vankka kannattava niissä tilanteissa joissa se on mahdollista. Taloudellisesti fiksua. Ympäristöystävällistä. Tekee mielelle hyvää. Vaikka etätöissä käväiseekin verkkareissa hieman kävelemässä järvenrannassa, väitän olevani tehokkaampi. Opin (4) itsestäni, että to-do-listan jakaminen kahteen osaan a) tee heti b) mieti myöhemmin on hyvä tapa.
Tärkeintä mitä tästä kesästä ja alkusyksystä jää käteen on yksinäisyyden tunne ja pelko (5). Kun kesäkuun alun illassa seurana on vain korvien tinnitys ja ajoittainen linnunlaulu sitä tuntee itsensä ajoittain aika yksinäiseksi. Vaikka olen sisällä pieni introvertti, olen sen verran sosiaalinen eläin, että kaipaan muita ihmisiä ja elämää ympärilläni. Jotkut eivät, toiset kyllä. Kaipasin kävelyä veden äärellä katuvalojen loisteessa (joka on ristiriidasssa oman 180m rantaviivan kanssa), joka veikin miut usein Turkuun käymään, muiden ihmisten ääniä (naapurissani on kaupungin uimaranta…), värikkäiden liikkeiden ikkunoita (vaikka kesäkuun kukkameri oli upea) tai nopeaa piipahdusta kahvilaan (kiitos Kahvila Papu, Cafe Maku ja Kuiron Leipomo, olette tietämättänne pitäneet minut järjissäni).
Syyskuussa takaisin ja 30. vuosi pääkaupunkiseudulla alkaa. Ehkä ensi keväänä teen tämän muuton uudestaan. Onhan se niin ollut että Helsingin eliitti sata vuotta sitten vetäytyi kalusteineen luonnon helmaan, hahah ….
Alla tunnelmia 3 kuukauden ajalta.
Ps. Oppi kuusi (6). Minussahan elää pieni House&Garden –ihminen!
Markkinoinnin tehtävä on tehdä myyntiä tai vähintään luoda edellytykset myynnin onnistumiseksi. Markkinoinnin vaikuttavuutta tulee mitata. Dataohjattu markkinointi tekee mittaamisen mahdolliseksi ja markkinointi muuttuu kampanjoista jatkuvaksi myynninedistämiseksi. Kampanjakeskeinen ajattelu on muuttunut jatkuvaksi virraksi kontakteja tai liidejä, ja sen avulla optimoidaan asiakasvirtoja ja maksimoidaan oman mediatilan käyttöä.
TUNNISTA TÄRKEIMMÄT MITTARIT
Markkinointiviestintää ohjaa entistä vahvemmin viestin ja asiakkaan kohtaamisessa syntyvä data ja datasta puristettu informaatio. Ilman datan tulkintaa johdat markkinointia laput silmillä. Maksetun mainonnan informaatiosta tärkeintä on ymmärtää sijoitetun euromäärän tuoma tulos. Asiakkuuden hankintahinnan, CPA:n (cost per acquisition) pitää olla vähemmän kuin asiakkuuden elinkaaren taloudellinen arvo CLTV (customer lifetime value). Myös brändikampanjoissa olisi löydettävä tapa mitata CLTV:ää ja sen taloudellista vaikutusta esimerkiksi brändihakujen, sivuston kävijämäärän tai muiden tunnistettavien yhteydenottojen kautta.
Keskivertoamerikkalainen synnyttää viikossa reilut 3200 palaa dataa erilaisiin verkon tietokantoihin. Ja tämä on vasta alkua: Saksassa arvioidaan, että yksistään skannattavien RFID-tägien määrä kasvaa 100 miljoonasta yli 20 miljardiin alle kolmessa vuodessa laitteiden kytkeytyessä verkkoon. Tällä datalla voi tänään tehdä vaikka mitä.
KOHDENNA VIESTISI OIKEIN
Markkinointiviestinnän tekijälle datan määrä tarkoittaa parempaa kohdentamisen mahdollisuutta. Yksistään hyödyntämällä Googlen työkalujen uudelleenmarkkinointilistoja voit kohdentaa viestisi potentiaalisille asiakkaille, jotka ovat vierailleet verkkosivuillasi. Oikea kontakti, oikeassa mielentilassa ja oikealla viestillä tavoitettuna on haulikolla ammuttavan huutamisen sijaan älykästä markkinointiviestintää. Jälkimmäistä voi harrastaa kun kysynnän este on ostofunnelin alussa tunnettavuuden ja tarpeen luomisessa, mutta useammin markkinoijan ongelma on mielihalun synnyttämisessä, vertailussa voittamisessa tai vain oikeaan aikaan esille nousemissa.
MEDIASUUNNITTELIJAT JA ANALYYTIKOT OVAT DATAN TULKKEJA
Mediasuunnittelijan rooli on tulkita eri lähteistä syntyvää dataa, synnyttää siitä ymmärrettävää informaatiota ja osoittaa ne pelipaikat, joissa markkinoijalle on mahdollisuus voittaa kilpaileva brändi. Mediasuunnittelija pystyy dataa tulkitsemalla ymmärtämään millaisella viestillä ja kehoitteella, eli CTA:lla (call-to-action) viesti synnyttää myyntiä. Mediasuunnittelija voi myös ottaa haltuunsa asiakkaan oman data, yleensä asiakasrekisterit, ja käyttää asiakkaan omistamaa dataa löytääkseen menetettyjä kontaktointimahdollisuuksia, kadotettuja konversiopisteita tai jopa kokonaan uusia viestinnänkohderyhmiä.
Markkinoinnissa on siirrytty pysyvästi mainonnan madmiehistä metamiesten ja -naisten, datan tulkkien aikakauteen.
Photo by Osman Rana on Unsplash
Smart Insight on julkaisuut uuden graafin aiheesta, joka kertoo melkoisesta sisällön tuotannon ja jakamisen räjähdyksestä. Infograafi on joka vuosi kiinnostava ja ajatuksia herättävä. Korreloivt luvut suomalaisten käytön kanssa? Entä miten trendit, joko Facebook dominoi myös b2b-vietintää?
Åbo Akademin sulautettujen järjestelmien professiori Johan Lilius avasi hienosti millaisesta ekosysteemistä IOT:ssa on kyse. Sensoreiden ja pilvipalvelinten väliin mahtuu ainakin kaksi arkkitehtuurin palasta, jotka keräävät, jäsentävät ja jakavat dataa eteenpäin (ja takaisinpäin). Reaaliaikaisuuden vaatimuksista johtuen yhä enemmän laskennasta tehdään lähempänä tieoja kerääviä sensoreita. Pilvistä tulee entistä enemmän datan ja informaation varastointipaikkoja ja äly siirtyy ruohonjuureen. Jokainen taatusti arvostaa, että Kolariin itse ajava auto tekee päätöksiä heti, eikä käy kysymässä törmäysohjeita Haminasta.
Sivuhuomautuksena: on hauska kuunnella syvällisempää ja moniuloitteista akateemista pohdintaa teemoista ja termeistä, joita on tottunut käsittelemään työarjessa.
Suomessa on hirmuinen määrä anturivalmistajia. ÅA:n proffan jälkeen Soil Scout –firman Chief Science Officer (suomeksi tylsästi tutkimusjohtaja) Johannes aloitti kertomalla miten hemmetin iso maa Suomi ja miten iso viljan tuottaja olemme kaikkien maailman maiden joukossa! Pysäyttävää. Johannes viljee monisatavuotista sukutilaa Satakunnassa ja oli alkanut selvitellä miten maaperästä saataisiin enemmän ja paremmin tietoja ja ymmärrystä sen tilasta. Tämä työ oli johtanut väitöskirjaan ja Soil Scout-firman perustamiseen.
Yritys valmistaa IOT-tuotetta, jossa maaperään heitellään antureita, scoutteja. Nämä lähettävät signaalia tukiasemalle jopa 10 km päähän.
Asema kokoaa datan ja muodostaa siitä visuaalista informaatiota esimerkiksi maan kosteudesta. Maatalouden ammattilainen osaa luvuista ja kuvista päätellä missä kunnossa maa on ja tehdä sen pohjalta toimenpiteitä. Tavoitteena on maksimaalinen maatilan tuottavuus. Onhan maanviljelijä aina epäonnistuja, tavoitteena on epäonnistua kylvössä ja kasvatuksessa mahdollisimman vähän, Johannes oli loistava puhuja!
Soil Scoutin scoutteja löytyy esim uudelta Webleyltä. Ne raportoivat integroituun kuivatusjärjestelmään, joka osaa tiedon perusteella automaattisesti käynnistää kentän kuivaamisen. Tai pelaatko golfia? Golfkenttähän on käytännössä erikoistunut maatila. Siksipä esimerkiksi oman kotiseurani Hill Siden kentältä löyty scoutteja. Joten varovasti duffatessa – mukana voi lentää muovia!
----
Paikalla Salo IOT Parkissa oli kymmeniä insinöörejä ja muita kiinnostuneita. Näyttää lupaavalta. Tilat ovat toimivat ja ruokkivat nähtävästi luovaa törmäämistä. Myös anturivalmistaja SICKin kisaan osallistuneet opiskelijatyöt olivat huimia.
Toivotan lämpimästi menestystä hankkeelle. Jossain tuolla voi olla hienon yrityksen siemen.
p.s. henkilökohtainen footnote. Nokian matkapuhelimilla on ollut iso rooli omassa työurassa monin tavoin, mm tuon Communicator 9000 ruudulla näkyvä club.nokia.com-palvelu. Siksipä oli jopa nostalgista käydä ensimmäisen kerran elämässä tehtaalla, josta Nokia-saaga on maailmalle startannut ☺
Orange is all population 15 to 74yo. Blue is 15-24yo
Järkevästi mietittynä ja vastuutettuna sosiaalinen media tuottaa paljon enemmän arvoa yrityksille kun sen rooli nähdään viestintäkanavaa tai mainosmediaa laajempana välineenä.
Sosiaalinen markkinointi strateginen työväline, ei one-fits-all -ratkaisu markkinoinnin tai viestinnän jakelu-, tavoittavuus- ja kustannushaasteisiin. Markkinoijan tehtävänä on miettiä miten eri sosiaalisen median taktiikat soveltuvat asiakkuuden elämänkaaren eri vaiheisiin. Facebook-postaus sponsorirahalla voi olla yksi taktiikka muiden joukossa.
Sosiaalisen media alustat ja teknologiat tuottavat informaatiota, jota voi hyödyntää markkinointitiimin lisäksi asiakaspalvelu, tuotekehitys, henkilöstöhallinto tai myynti-ihmiset. Siksi sosiaalinen markkinointi ei saisi jäädä vain viestintätiimin vastuulle. Tietysti markkinointiviestinnän kuuluukin olla ensimmäisenä testaamassa uusia tapoja tavoittaa sidosryhmiä mutta datan keräämisen järjestäminen, syntyneen informaation analysointi (suppeakin) ja näkemystä tuottaminen kuuluu markkinoinnin tehtäviin. Siksi mukaan on otettava muitakin yrityksentoimintoja. Some-asukasta ei kiinnostaa “omistaako” yrityksen Facebook-sivut mainostiimi, viesintäosasto vai asiakaspalveluyksikkö. Rakenna mekanismi joka mahdollistaa tiedon jakamisen läpi siilojen.
Dion Hincliffen kaavio kuvaa hyvin miten monimuotoisesta aiheesta sosiaalisessa verkostossa ja alustoissa on kyse
ACTION: mieti vähemmän sosiaalisen median strategiaa. Suunnittele enemmän tavoitteellista ja mitattavaa markkinointia, joka hyödyntää sosiaalisia verkostoja ja sosiaalisen median alustoja yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa.
