Google+ yrityksille

Juuri kun sai kirjan oikoluetavaksi, nettimaailmassa tapahtui. Google+ -yrityssivut aukesivat, joten ei muutakuin kirjoittamaan täydennystä kirjaan.

Hakujätti Google on ollut askeleen jäljessä sosiaalisessa netissä. Google+ -palvelu on Googlen vastine Facebookille. Maailmalla erityisesti Yhdysvalloissa palvelu nauttii jo suosiota, mutta Suomessa käyttäjät eivät ole palvelusta innostuneet. Nähtävästi yksi sosiaalinen verkosto riittää meille.

Google+ -palveluun voi avata myös yrityssivut hieman samaan tapaan kuin Facebookissa yrityksellä voi olla omat sivut viestintää, asiakaspalvelua ja myynninedistämistä varten. Idea on sama kuin Facebookissa. Yritys tuottaa kiinnostavaa sisältöä ja viestintää, jota Google+ -palvelun käyttäjät seuraavat, kommentoivat ja jakavat.

Google+ -sivujen avaaminen on helppoa. Se onnistuu osoitteessa http://www.google.com/+/business. Kirjaudu sisään Google-tilin avulla. Huomaa, että sivujen ylläpitäjäosoitteita voi olla vain yksi.

Sivun perustamisen jälkeen lisää sisältöä, uutisia, kuvia, videomateriaalia aivan samalla tavoin kuin Facebook-sivujen yhteydessä. Suosittelen, että Google+-sivuillasi olisi kiinnostavaa sisältöä ennen kuin mainostat sivuja sidosryhmillesi.

Plussassa on muutama mielenkiintoinen ominaisuus:

• Hangout on Googlen videolaajennus selaimeen. Hangout-sovelluksen avulla yritys voi järjestää seuraajille esimerkiksi online-koulutustapahtumia.

• Piirit (engl. Circles) on Googlen tapa jakaa kontaktit ryhmiin ja hallita viestintää. Jokaisella käyttäjällä on vapaavalintainen määrä piirejä. Piirejä voivat olla esimerkiksi ystävät, perhe, työkaverit tai muut. Piireihin voi kuulu myös yrityksiä. Vastaavasti yrityssivun piireihin voi siis kuulua palvelun käyttäjiä. Yritys ei voi lisätä ihmisiä piiriin vaan käyttäjä tekee päätöksen.

• +1 on Googlen oma tykkää-ominaisuus. Google +1-nappin voi nähdä Googlen hakuvastaussivulle. +1 on mahdollista lisätä myös kaikille verkkosivuille. Klikkaamalla +1-nappia käyttäjä antaa suosituksensa kyseiselle linkille. Suositukset tulevat jatkossa vaikuttamaan hakukonetuloksiin, joten yritysten tulisi lisätä +1-jakaminen verkkosivuille. Mitä enemmän +1-suosituksia yksittäisellä sivuilla on, sitä korkeammat laatupisteet sivu saa. Tämä taas vaikuttaa näkymiseen hakuvastauksissa.

+1-suositukset ovat Googlen tapa huomioida hakuvastauksissa sosiaalisten verkostojen vaikutus. Jo nyt näyttää siltä, että sivut, joilla on käytössä +1-ominaisuus, saavat enemmän kävijöitä kuin ilman toimintoa olevat sivut. Löydettävyyden kannalta +1-toiminnallisuus on syytä lisätä mahdollisimman pian verkkosivuille ja blogeihin. +1-ominaisuudesta tulee samanlainen suosion mittari kuin Facebookin tykkäämisestä.

Google on myös muuttanut haussa +-merkin käyttötarkoitusta. Kun käyttäjä kirjoittaa esimerkiksi ”+pepsi” hakukenttään, tarjoaa hakukone ensimmäisenä linkkinä Pepsin Google+-sivuja. Plusmerkistä voi tulla tapa viestiä yrityksen verkkoläsnäolosta.

"Sosiaalinen netti" -kirja julkaistaa Inforin toimesta alkuvuodesta 2012.

Kirja: v 0.98 sisällysluettelo

Viikonlopun rypistyksen jälkeen koossa 430.000+ merkkiä. Alla tämän hetkinen sisällyslyettelo ja kirjan uusi työnimi. Saa nähdä jääkö lopulliseksi.

Seuraavaksi kustannustoimittaja ja toivotaan, että saan ex-kolleegani mukaan suunnittelemaan kannet. Peukkua!

Tip of The Day: Principles of Jumeirah luxury hotels

Simple rules are beautiful.

This is how you create 7-star hotel brands:

1 Treat everyone with respect
2 Never say ”no” first
3 Greet customer always before customer greets you

Very simple. I going to travel Dubai to test these rules.

Mirror.me kertoo mistä olet kiinnostunut

Ahkera Twitterin käyttäjä huomaamattaan tai tahallaan ilmaisee millaisista asioista hän on kiinnostunut. Uusi Mirror.me -sovellus kokoaa sinusta hauskan tägipilven, joka perustuu tweeteihin.

Tässä minun pilveni. Olenko se todellakin minä?

Mediakakku 2016 ja medioiden uusmäärittely

Parisen viikkoa sitten minua lähestyttiin ajankohtaan nähden mielenkiintoisella kysymyksellä:

"Millainen on mediamainonnan kakun jakautuminen vuonna 2016?"

Alla mainoskakun arvo ilman suunnittelu- ja tuotantokustannuksia. Suuruudeltaan se oli vuonna 2010 noin 1,3 miljardia euroa.

Kysymys synnytti hyvin mielenkiintoista sisäistä keskustelua. Esimerkiksi television ja netin vääjämätön integraatio nosti uuden kysymyksen: mitä on televisiomainonta ja mitä on sitten verkkomainonta? Mitä eroja niillä on vuonna 2016, kun Maikkaria voi katsella lukuisilla eri päätelaitteilla livenä tai VODeina, ja mainokset ovat videoita, animaatioita, pelejä ja edelleen bannereita? Konvergenssi rulettaa.

Jäin miettimään voisiko mediaa yrittää jaotella eri tavoin. Tässä yksi paperille piirretty ajatus:

1 nopeat sisältöpalvelut, jossa sekoitus tekstiä, kuvaa, infograafia, videota. Käyttövälineenä kaikki nettiin kytketyt laitteet
2 videopalvelut, joissa pääpaino liikkuvassa live- tai tallennetussa kuvassa. Esimerkiksi IS TV tai Katsomo
3 syventävät sisältöpalvelut (tekstiä, kuvaa, infograafia, videota) esimerkiksi kotikokki.net, Suomen Kuvalehti(.fi) tai sunnuntain hesarin D-osa
4 yhteisöpalvelut: esim Muxlim, Face, Habbo, Suomi24
5 hakupalvelut laidasta laitaan Wolfram Alpha, Google, Salonseudun palveluhakemisto, Finder
6 ulkomainonta: sekä paperi ja sähköiset pinnat
7 elokuva ja elokuvapalvelut netissä (Tennispalatsi, Viaplay etc)
8 radio ja nettiradio

Uusi jako voisi olla esimerkiksi näin (sori, %-osuudet katosivat jonnekin excelin syövereihin)

Mietintää voisi jatkaa pitkään. Mikä oikeastaan olisi järkevä uusijako? Käyttölaitteen kautta? Käyttötilanteen kautta? Sisällön muodon kautta? Vai ovatko vanhat määritelmät sittenkin sopivat? Jatkamme pohdintaa ja uusien kanavien metsästämistä.

Kirja: 6 kuvitteellista täydellistä sosiaalisen netin tarinaa

Kirjoitusrupeaman aikana tapasin erilaisia yrittäjiä ja yritysten markkinointi-ihmisiä. Syntyi ideoita mitä erilaisten yritysten sitten pitäisi tehdä löydettävyyden, suosittelun ja tunnettavuuden eteen nimenomaan digitaalisten keinojen avulla. Seuraavat esimerkit ovat kuvitteellisia. Lähtökohtana on, että jokaisella yrityksellä on vähintään omat verkkosivut olemassa. Caset löytyvät myös talvella ilmestyvästä kirjastani.

Sähkö- ja kodinkoneliike

Näillä miehillä ja naisilla on aina töitä. Mainontaa ei juuri tarvitse tehdä ja suurin osa keikoista löytyy lähialueelta. Löydettävyyden eteen voi toki tehdä töitä. Hakukonemainonta alueellisella kohdentamisella varmistaa, että yritys nousee esiin kun potentiaalisella asiakkaalla tulee tarve. Oman sivuston sisältöä voi kehittää tuottamalla case-tapauksia erilaisista kohteista ja jakamalla vinkkejä haastavista asennusratkaisuista. Jos intoa on, YouTube-videoiden avulla voi näyttää miten asennustyöt hoituvat ammattilaisen toimesta.

Arkkitehtitoimisto

Case-esimerkit www-sivuilla ovat ehdottomasti arkkitehdin markkinoinnin perusta. Videocaset ovat vielä toimivampia, koska niissä pääsee esittelemään tiloja oikeasti ja kertomaan tehdyistä ratkaisuista. Jakelualustana olisi Vimeo, josta videot upotetaan omille sivuille tai toimiston blogiin. Blogilla saadaan persoonallisuutta ja syvällisyyttä toimiston tarjoomaan – arkkitehtitoimistot kun ovat ulkoapäin kaikki samanlaisia ja -näköisiä. Yksi vaihtoehto on tuottaa powerpointmaisia case-esittelyjä, jotka tallennetetaan SlideShareen jaettavaksi. Kuvat kohteista voi laittaa toimiston kuvanjakopalvelun Flickr-sivuille. Sisäisesti toimisto voi hakea tehoa netistä käyttämällä wiki-alustoja sisäisten tietojen tallentamiseen ja jatkokäyttöön tai esimerkiksi Google Docsia tiedostojen varastointiin.

Maatilamajoitusyrittäjä

Majoitusyrittäjä tarvitsee jatkuvasti tykin ruokaa, joten oma asiakasrekisteri ja sähköposti ovat tärkeitä työkaluja. Alueellisesti kohdennettu hakusanamainonta on hyvä keino olla esillä, kun alueelta etsitään persoonallista majoitustilaa. Hakusanamainontaa voi tehdä myös mobiiliin. Samalla on hyvä laittaa Google Places-tiedot kuntoon, jolloin Maps-karttapalvelulla näytään oikein – myös kännykässä. Sosiaalinen media toimii paikkana, jossa yrityksen sivuilla kerrotaan tapahtumista ja arkipäiväisistä asioista. Samalla voi jakaa kuvia ja videoita sekä tehdä pienimuotoisia asiakas- ja fanikyselyitä. Videoiden koti on tietysti YouTube. Facebookiin soveltuu myös alueellinen ja demografisesti kohdennettu mainonta. Innokkaimmat testaavat vetäisivätkö kännykkäkäyttöiseen Foursquare-verkostoon sijoitetut ilmaiset Specials -tarjoukset uusia asiakkaita. Nämä tarjoukset kun tavoittavat kännykää käyttävät alueella liikkuvat edelläkävijät. Säästöjä voi hakea käyttämällä esimerkiksi Google Docs-palvelua erilaisten tiedostojen tuottamiseen ja tallentamiseen perinteisten tietokoneohjelmistojen sijaan.

Golf-kentän hoitolaitteiden maahantuoja

B2B-myyjän ei uskoisi paljoakaan hyötyvän sosiaalisesta netistä. Tilanne on kuitenkin toisin. Myyntiesittelyt voi tallennetaan vaikkapa Dropboxiin, jossa esityksiin pääsee käsiksi aina kun on nettiyhteys. Palvelussa esutykset ovat myös aina tallessa. Julkiset esitykset ja käyttövinkit voi laittaa SlideShareen ja upottaa ne omille www-sivuille katsottavaksi. Videoesittelyt tuotteista löytyvät YouTubesta ja kuvia Flickr-kuvanjakopalvelusta. Nämä kaikki voi koota esittelysivustoksi Facebookiin, jota päivitetään vähintään kerran kuukaudessa. Myynninedistämiseen soveltuu 3-5 kertaa vuodessa tuotettava sähköinen uutiskirje, johon joka tapaamisessa haetaan uusia tilaajia. Eikä hakukonemainontaa kannata unohtaa. Tuotteiden ostoikkuna on sen verran harvoin auki, että hyvä olla läsnä kun joku tuotteita netistä hakee. Tehoja omaan toimintaa saa kuten edellä käyttämällä netin ilmaisia tiedosto- ja viestintäpalveluja. Myyntireissulla olevalle maahantuojalle voi soittaa myös Skypellä. Omaan wikipalveluun voi koota käyttövinkkejä ja muita taustatietoja. Netvibesin avulla rakennetulla sähköisellä työpöydällä voi seurata toimialan uutisia ja kilpailijoiden toimenpiteitä yhdellä vilkaisulla.

Lähiruokakauppias

Kanta-asiakkuus ratkaisee, joten hyvä sähköinen suora tavoittaa säännöllisesti asiakkaat. Tämän lisäksi tietoja tuotteista ja tarjouksista välitetään Facebookin ja Twitterin avulla. Mobiili on myös käytössä. SMS-viesteillä kerrotaan nopeista tarjouksista ja Foursquare-tarjouksilla kannustetaan käymään paikan päällä. Jos paukkuja löytyy, koodataan mobiilisovellus, johon tarjoukset ja uutuudet työnnetään. Kuvat, tarinat ja videomateriaali esimerkiksi lähiruoan tuottajista jaetaan verkkoon ja kootaan www-sivuille ja Facebook-ryhmään. Suljettu Facebook-ryhmä toimii fanaattisten asiakkaiden keskusteluryhmänä, jossa myös jaetaan mielipiteitä uusista tuotteista.

Parturikampaamoketju

Löydettävyys kuntoon. Lisäämällä sivustolle hyvää sisältöä tekstin ja kuvien muodossa nostetaan orgaanista hakukonenäkyvyyttä. Tämän lisäksi alueellinen ja ajallinen hakukonemainonnan kohdentaminen sopii palettiin. Sosiaalisen median rooli on vähäinen, mutta jos varausjärjestelmän voi viedä Facebookin puolelle niin antaa mennä. Hyvä varausextranet on siis välttämättömyys.

Verkkokauppa muistaa Sinut!

91% suomalaisista verkkokaupaa käyttävistä netin käyttäjjistä pitää positiivisena tai neutraalina sitä, että heidän ostokäyttäytymistään seurataan verkkokaupassa. Yksi kymmenestä ei saa halua, että kauppa laittaa talteen yhtään mitään asiakkaasta tai ostosta.

Neutraalisuus tai positiviisuus ei oikeastaan yllätä.Hyvä, että asia nousee esille, sillä meitä on viime aikoina taas peloteltu jopa Yhdysvaltojen turvallisuuselimillä, jotka saavat halutessaan käsiinsä tietoja kaikilta Yhdysvalloissa majaa pitäviltä sivustoilta.

Suurin osa meistä siis suhtautuu laissez faire -fiiliksellä. jos kerran ostan kaupasta tuotteen niin kaiketi se kauppa jollain tavoin saa laittaa tietoihinsa kuka olen ja mitä olen ostanut.

Ensinnäkin tästä seuraa sellaista iloa, että saan palauttaa tuotteen jos osoittautuu virheelliseksi. Olisi ikävä on ostosta ei jäisi jälkeä ja tuotetta ei saisikaan palauttaa :) no joo. Asiaan.

Toiseksi ainakin osa meistä suomalaisista osaa arvostaa hyvää palvelua ja hyvää käyttökokemusta.

Yksityiskohta ettei joka kerran tarvitse muistaa salasanaa kun _omalta_ koneeltaan tekee ostoja on jo iso plussa. Jos kauppa vielä evästeen avulla tarkistuttaa ovatko toimitustiedot edelleen samat, on toinen plussa. Luottokorttinumeroa ei kiitos tarvitse tallentaa, sen voin kirjoittaa vielä uudestaan (mutta sen varmenteen voisitte muistaa koska se on kulumassa pois).

Kolmanneksi jos kerran muistatte kuka olen ja teillä on joku käsitys mitä olen ostanut niin kaiketi osaatte sitten vihjata tuotteista ja palveluista jotka voisivat sopiva minulle. Tässä on monella kaupalla vielä harjoittamista. Logiikan rakentaminen on kestänyt Amazoniltakin 15 vuotta ja edelleen se ei ole täydellinen. Onneksi.

Verkkokaupan ratkaisutoimittajan Descomin uudesta tutkimuksesta selviää,  että  61 prosenttia kuluttajista otaksuu verkkokaupan tunnistavan kirjautumisen yhteydessä automaattisesti maksu- ja toimitustiedot. 42 prosenttia odottaa, että verkkokauppa osaa ehdottaa parempia henkilökohtaisia tarjouksia. 38 prosenttia vastaajista haluaisi, että verkkokauppa lähettää uuden tarjouksen hänen ostoskorissa hylkäämistä tuotteista, jos niiden hinta muuttuu. Siinä pohdittavaa niin Fleminginkadulle, Katajanokalle ja monelle muulle kaupan toimijalle.

Amazonista vielä. He ovat tutkineet että jos ostoprosessi hidastuu 100 millisekuntia se tietää keskimäärin 1% pudotusta myynnissä. Suomeksi: -340.000.000 dollaria. Aika paljon siitä, että palvelin jumittaa tai selain hyytyy.