Kysymys on retorinen. Koskaan ei liene ollut missään reiluja vaaleja. Oppilaskunnan vaaleissakin 80-luvulla suosikkihenkilö lisäsi haluttavuuttaa lupaamalla seuraa välitunnilla.
Lueskelin akateemisesta viestinnän suunnittelijan mielenkiinnosta Halla-Ahon Scripta-blogia. Tarina alkaa kesällä 2003. Ei siis eilen. Katsoin "Brexit - miten temppu tehtiin" -elokuvan. Siinä hävinneen puolen kampanjapäällikkö myöntää, että No-puolen voittokulku käynnistyi 20 vuotta sitten. Datan avulla löydettiin 3 miljoonaa kansalaista, jotka eivät olleet vuosikausiin rekisteröityneet äänestäjiksi. No-puoli kohdisti aktiviteetteja heihin - tunnetuin seurauksin. Britannia lähtee tamikuun lopussa unionista.
Financial Times kirjoitti hyvän artikkelin aiheesta otsikolla It´s Data, stupid. 2016 Trumpin vaalikoneisto hyödynsi sosiaalisen median keräämää käyttäjädataa viestien mikrokohdennukseen, personoi viestejä kohderyhmittäin (okei, osa oli hyvin prokatiivisia, jopa loukkaavia ja valetta) ja eri tavoin aiheutti laajaa levottomuutta äänestäjien joukossa. Cambridge Analytican vaivihkaa Facebookista kerätty data rikasti tietokantaa ja voimisti kohdentamisen tehoa.
Vuonna 2008 Obaman vaalikoneisto hyödynsi Facebookissa ollut bugia, jonka kautta Facebook-sovellus kuten vaikkapa testi, jolle annat käyttöoikeuden, pystyi imuroimaan asennuksen tehneen käyttäjän kontaktit. Tätä kontaktitietoa käytettiin mainonnan kohderyhmänä. Aiheesta on kirjoittanut ex-Cambridge Analytican työntekijä Brittany Kaiser Targeted -kirjassa. 2012 vaaleissa Obaman tiimi huomasi, että Facebookista pystyi imuroimaan ei ainoastaan kontakteja vaan myös näistä kontakteista kaiken profiilitiedon, jolloin viestinnän personointi voitiin viedä pidemmälle. Riitti, että laittoi Facebookiin kyselyn, johon vastattiin omalla profiiilla. Ja kas, koko kontaktiverkoston tiedot olivat saatavilla. Kohdennettu propagandaviestintä oli suhteellisen helppoa demokraateille. Vasta 4 vuotta myöhemmin Facebook tukki tämän ohjelmistovirheen.
Sosiaalinen media ja erityisesti Facebook on kätevä innovaatio. Palvelu tekee verkostot näkyviksi, helpottaa yhteydenpitoa, pitää meidät tietoisina kaukaisten tuttavien elämästä ja paljon muuta. Mutta tällä on kääntöpuoli. Ekonomisti Jospeh Stigliztin mukaan some-jätin johdolla on kaksi epäjohdonmukaista ajatusta, joihon se perustaa verkostossa tapahtuvan viestinnän vapauden; väittäen olevansa ideoiden markkinapaikka,jota ei saisi säädellä.
Yksi: markkinapaikka on tehokas ilman regulaatiota. Väärin. Viimeinen puolivuosisataa nimenomaan osoittaa, että markkinat toimivat tehokkaasti kun regulaattori antaa sille reunaehdot. Lait turvaavat ja antavat suojaa kaikille. Toinen virhe: ideat ja tuotteet ovat samanlaisia. Ei, ne ovat nimenomaan erilaisia. Et voi väittää, että savukkeet ovat hyväksi terveydelle ja odottaa, että toinen päinvastainen mielipide, "totuus" lopulta jyrää väitteesi yli. Et voi odottaa, että joku kärsii valehtelustasi vain siksi että tiedät sen lopulta häviävän.
----
Se onko puolueiden saama data todellakin ollut hyödyllistä jää eri artikkeleissa epävarmaksi. Ainoa mikä on varmaan 2016 vaaleissa, että Trump esiintyi ahkerasti siellä, missä hylätyt duunarit olivat - verkossa. Kun Pandoran lipas on avattu, niin se on menoa. Villit väitteet ja jopa suoranainen valehtelu kukkivat. Kun sisäinen minä voi huonosti, verkosta löytyy “apu”. Tai ainakin pieni lievitys ahdistukseen.
Voi olla että meillä ei ole enää koskaan mahdollisuutta reiluihin vaaleihin. Elämä ei ole koskaan reilua. On vain opittava elämään epävarmuudessa, mainitsi isäni. Mitäs innostuimme sosiaalisesta mediasta. Vai miten on?
p.s. kiitos erään keskisuomalaisen kunnan elinkeinoyksikölle, teille pidetty blogi-valmennuspäivä innosti minua paluumatkalla bloggaamaan aiheesta!
