Agressiivi - markkinointiviestinnän nouseva trendi?

Meillä oli tänään Avidlyn Helsingin upean, uuden toimiston lämminhenkiset tupaantulijaiset. Saavuin paikalle hieman myöhässä työmatkalta. Tunnelma oli jo viihtyisä ja oma ilmeeni kääntyi väsyneestä myynti-insinööristä reipashenkiseksi seuramieheksi. Kiitos ihanille kollegolle järjestelyistä, ilta oli varmasti parasta mahdollista asiakassuhdemarkkinointia!

Kaiken inboundin, mainonnan ja sisältömarkknoinnin keskellä asiakkuuden hyvä hoitaminen on sittenkin tärkeintä.

Toisenlainen kohtaus tapahtui eilen Turussa. Myynninedistämistä sekin. Lounastin keskustan uudessa vietnamilaisessa. Lähtiessäni nousin fillarin selkään. Polkaisin kohti risteystä pitkin jalkakäytävää. Vastaan tuli iäkäs naisihminen. Hän tuijotti minua tuimasti. Jaa, taitaa tulla sanomista jalkakäytävällä ajamisesta.

“Sähköpyörä!”, hän huusi. “Sinulla pitää olla sähköpöyrä! EI TUOLLAISTA ikivanhaa! Electric BIKE! Helvetti!”. Rouva jatkoi mesoamistaan.

Olin päähällä lyöty. Kyseessä on perisuomalainen agressiivi - tuo aina, ah, niin toimiva sijamuoto. Tällä kertaa agressiivi oli valjastettu myynninedistämiseen.

Hymyilin. Pudistelin päätäni. Poistuin hihitellen paikalta. Agressiivi toimii. Se herättää tunteita. Positiivisia tunteita.

Ehkä ostan itselleni joululahjaksi uuden polkupyörän. Sähköpyörän!

:)

Agressiivi on eri asia kuin vittuilu. Poistuin illalla Vallilan toimistolta julkisilla. Pysäkillä oli Helsingin kaupungin ulkomainos “Jospa kävelisit seuraavalle pysäkille. Käytä liikkumavarasi”. Tämä ei ole agressiivi. Tämä on puhdasta vittuilua meille päivästä tai yöstä väsyneille, liikuntarajoittelisille, raskaana oleville, humalaisille kahdeksaa Ikea-kassia kantaville ja ihan jokaiselle stadilaiselle.

Jospa Helsingin viestinnän tekijät olisivat ihan vaan hiljaa. Helsinki tekee todelakin kaikkensa, että jengi muuttaisi kaupunkista pois.

Vaikka Turkuun sähköpyöräilemään :)

Tyhjät penkit kuumottaa markkinointijohtoa

39500 seuraajaa Twitterissä
98000 fania Facebookissa
10800 Youtube-kanavan tilaajaa
60000 Instagram-seuraajaa

Varsin näyttävät luvut. Kuinka monelta muulta kotimaiselta kuluttajatuotemerkiltä löytyvät tällaiset sosiaalisen median tunnusluvut?

Tuotemerkki on valtakunnan suurimmissa medioissa esillä joka kerta kun sen ympärillä tapahtuu. Jopa ihmisillä, joilla ei ole mitään tekemistä ko tuotemerkin kanssa on tuotemerkistä mielikuva. Sitä vastaan ollaan, sen puolesta puhutaan. Tuotteella on pitkäaikainen ja lojaali käyttäjäjoukko.

Tuote on uniikki. Voit käyttää sitä kerran ja seuraavana iltana tuote on taatusti erilainen. Ei paljon mutta riittävästi.

Tuote on sopivasti segmentoitu. Kotimarkkinoillaan sillä ei ole kovinkaan paljon kilpailua, joskin tuote kilpailee kuluttajien vapaa-ajasta, jossa kaikilla brändeillä on omat haasteensa.

Tuote on silminnähden kunnossa. Tuotteen Q3:n ja Q4:n alun tunnusluvut ovat kerrassaan hyvät, paremmat kuin vuosi sitten.

Tuotteen hinnoittelu on haastava. Mutta historiaa peilaten hintataso on melko lailla sillä tasolla, jolla tuotetta on ainakin haluttu ostaa aikaisimpina vuosina.

Tuotteen pakkaus on erilaista ja lojaalit asiakkaat jopa pukeutuvat pakkaukseen.

Arvasitko mistä tuotteesta on kyse?

- - -

HC Jokerit. Narripaidat. Stadin ykköset.
(riippuu keneltä kysyy)

Eipä ole Helsingin Sanomissa ollut juttua Jokereiden kotipelin jälkeen, jossa ei mainittaisi, että yleisömäärä on alle tavoitteen (10.000). Pasilan areena vetää vajaat 14.000 katsojaa ja tällä kaudella tuotteen yleisökeskiarvo on 8000 katsojan pinnassa. 20% alle budjetoidun, joka voi vetää yrityksen johdon mietteliääksi.

Disclaimer: en ota kantaa poliittiseen tilanteeseen tai KHL:n taustoihin. En millään tavoin. Tunnustan, että kysynnän esteenä voi olla geopoliittisia aiheita tai omistajuuteen liittyviä maineongelmia.

Tarvittiin pieni ahaa elämys: mitä Helsingin katukuvasta on NÄKYVÄSTI puuttunut tänä alkusyksynä? Mikä on ollut varma merkki syksyn tulosta?

Katukuvassa ei ole näkynyt Jokereita! Minä. Me. Jokerit. Ulkomainonta on ollut vuosia varma merkki talven tulosta. Outoa siis ihmetellä ettei areena joka ilta täyty. Markkinointi on suunnitelmissa unohtanut(?) tärkeimmän ei-faneja halliin vetävän viestinnän työkalun.

.
.
.
Mainonnan.

Helsinkiläisellä penkkiurheilijalla on paljon vaihtoehtoja. Syyskuussa jalkapallokausi on ratkaisupaikoissa. Lokakuussa starttaavat muuta sisälajit. Televisiossa pyörii Valioliigaa ja muita huippusarjoja. Lämmin syksy houkuttelee itsekin ulkoilemaan. Vapaa-ajasta on kova kilpailu. Kaikkia vaihtoehtoja ei muista.

Luulisi, että sosiaalisen median suosio riittäisi vetämään halliin väkeä. Ei ehkä riittänyt sittenkään. Brändin sometileillä tulevista peleistä huhuillaan jatkuvasti, mutta ilman mainontaa peitto on alle 5% seuraajista.

Mutta perinteinen mainonta on huutanut poissa oloa! Siihen tuli tosin korjaus - hauskaa sinänsä, että tänään maanantaina aamulla bongasin spåran takaseinästä Jokerit-mainoksen!!! Hieno reagointi!

Uskon, että Pasilan toimistolla on hyväksytty tosiasiat: ei riitä, että huutaa lujaa omalla saitilla ja Twitter-kanavalla tai pommittaa kausarin omistajia maililla. Peitto ei riitä, ei millään. Kilpailuilla vapaa-ajanmarkkinoilla muistuttavan viestinnän pois jättäminen osuu lähes heti omaan nilkkaan. Joku tai jokin muu vie sinun asiakkaasi.

Koska:

Maksettu media. Myynnintekijä.

p.s. kannan lokakuussa korteni kekoon ja menen huutamaan ainakin Riian Dynamon nurin. Mukaan otan tyttäreni, jonka ensimmäisiä täysiä virkkeitä oli ”Otto on kone”. Hän myös kommentoi tätä kirjoitusta lakonisesti – ”Aika hyvä”.

p.s. huomio tyhjien katsomojen täyttämisestä mainonnan avulla koskee KAIKKI lajeja, ei vain lätkää tai narripaitoja!