"Millainen on mediamainonnan kakun jakautuminen vuonna 2016?"
Alla mainoskakun arvo ilman suunnittelu- ja tuotantokustannuksia. Suuruudeltaan se oli vuonna 2010 noin 1,3 miljardia euroa.
Kysymys synnytti hyvin mielenkiintoista sisäistä keskustelua. Esimerkiksi television ja netin vääjämätön integraatio nosti uuden kysymyksen: mitä on televisiomainonta ja mitä on sitten verkkomainonta? Mitä eroja niillä on vuonna 2016, kun Maikkaria voi katsella lukuisilla eri päätelaitteilla livenä tai VODeina, ja mainokset ovat videoita, animaatioita, pelejä ja edelleen bannereita? Konvergenssi rulettaa.
Jäin miettimään voisiko mediaa yrittää jaotella eri tavoin. Tässä yksi paperille piirretty ajatus:
1 nopeat sisältöpalvelut, jossa sekoitus tekstiä, kuvaa, infograafia, videota. Käyttövälineenä kaikki nettiin kytketyt laitteet
2 videopalvelut, joissa pääpaino liikkuvassa live- tai tallennetussa kuvassa. Esimerkiksi IS TV tai Katsomo
3 syventävät sisältöpalvelut (tekstiä, kuvaa, infograafia, videota) esimerkiksi kotikokki.net, Suomen Kuvalehti(.fi) tai sunnuntain hesarin D-osa
4 yhteisöpalvelut: esim Muxlim, Face, Habbo, Suomi24
5 hakupalvelut laidasta laitaan Wolfram Alpha, Google, Salonseudun palveluhakemisto, Finder
6 ulkomainonta: sekä paperi ja sähköiset pinnat
7 elokuva ja elokuvapalvelut netissä (Tennispalatsi, Viaplay etc)
8 radio ja nettiradio
Uusi jako voisi olla esimerkiksi näin (sori, %-osuudet katosivat jonnekin excelin syövereihin)
Mietintää voisi jatkaa pitkään. Mikä oikeastaan olisi järkevä uusijako? Käyttölaitteen kautta? Käyttötilanteen kautta? Sisällön muodon kautta? Vai ovatko vanhat määritelmät sittenkin sopivat? Jatkamme pohdintaa ja uusien kanavien metsästämistä.
No comments:
Post a Comment