9/15/2018

Sosiaalisen median seitsemän kuolemansyntiä


Siitä on kymmenisen vuotta. Markkinointisuunnitelmiin ilmestyi uusi rivi: sosiaalinen media.

Alkuun tuo tarkoitti budjettiallokaatiota yleensä Facebook-brändisivun toteutukseen kivoine fanin kalastuskilpailuineen. Muistathan, kun fani oli menestyksen mittari?

Meillä on yhtäkkiä "tori", jossa digitaaliset sisällöt (content), yhteisöt (communities) ja keskustelut (conversations) kokivat todellisen renesanssin.

Viimeistään Facebookin pörssilistautumisen yhteydessä "tori" sai nykyisen muodonsa. Some-palvelujen läsnäolosta tuli välttämättömyys löydettävyyden vaatimuksen ja äärimmäisen tehokkaiden mainosalgoritmien ansiosta.

Status quo on jatkunut pitkään samanlaisena. Jopa puuduttavan samanlaisena. Ei liene mainoskampanjaa, jossa ei olisi Facebookin mediaostoa? Ei taida olla yhtään yritysvideota, joka ei päätyisi YouTube-kanavalle? Onko yhtään asiakaspalvelua, joka ei olisi käynyt Twitterin 101-kurssia? Mainitse nuorisoa kosiskeleva briffi, jossa ei mainita Snapchattiä nimeltä?

- - - -
Sain kunnian vetää yhteen sosiaalisen median nykytilaa työnantajani asiakasaamussa ja pohdiskella mihin on tultu.

Hetken mietittyäni nimesin aamun "Sosiaalisen median seitsemän kuolemansyntiä" -nimellä. Kuolemansynnit löytyvät alla olevasta esityksestä, mutta tärkeämpää oli , että asiakkaamme palaisivat hetkeksi takaisinpäin ja kysyisivät itseltään riittävän monta kertaa miksi, miksi ja miksi?

Miksi sosiaalinen media on osa viestintä- ja markkinointisuunnitelmaan? Mitä tavoittelemme? Sisäisesti tai ulkoisesti? Mihin isompaan tavoitteeseen sosiaalinen media linkittyy?

Voisiko sosiaalisesta mediasta, yhteisöistä, keskusteluista, sisältöjen virrasta ja vuorovaikutuksesta olla muuhunkin kuin korvaamaan "25-44-vuotiaat päivittäisostopäättäjät mediasuunnitelmassa? Väitän, että on. Tästä lisää myöhemmin.

Mitä mieltä olet?

Kuvat kuten aina tässä blogissa ovat Unsplash-palvelun teostovapaita tuotteita

8/22/2018

Ruotsalaiset mainokset keveässä analyysissä

Poimin kesällä käteeni Queer-nimisen seksuaalivähemmistöille sunnatun julkaisun kahvinupposen äärellä. Oli sopivasti Tukholman Pride-viikon aatto. Silmäillessäni lehteä jäin miettimään lehdessä ollutta kuluttajamainontaa. Pankkeja, matkatoimistoja, kulutuselektroniikkaa jne.

Media on viesti - varsinkin kuin median kuluttaja ei oikeastaan ole ko. median kohderyhmää vaan enemmänkin satunnainen ohikulkija.

Aika moni mainostaja oli “räätälöinyt” mainoksen mediaan sopivaksi. Vähintään sateenkaaren värit loistivat kuvassa. Osassa varsin onnistunut puhutteleva otsikko. Osa aika kamalaa suoritetta. Jäin miettimään, pitäisikö jokaisen mainoksen räätälöityä median mukaan: hieman erilainen teleoperaattorimainos MeNaisissa, toinen version Tekniikan Maailmassa ja kolmas versio Arvopaperissa? Olisiko ideaa?

Mutta onko niin että brändin pitää alleviivata avarakatseisuutta vuonna 2018? En tiedä.

- - - -

Tästä seuraakin leikkimielinen mainonnan arvointi. Raadissa yksi ihminen, jolla riittävästi ystäväpiirissä vähemmistöjä sekä vuosien kokemus Helsingin epämääräisessä yöelämässä.

Paras kliininen sateenkaarimainos: Smeg
Erä-lehteen sama maastokuvioisena ja Talouselämään dollarin vihreänä, kiitos. Ette sitten muuta keksineet. Technology with Style. Style? Makuasia. Ei kiistellä.

Paras otsikko: Agria
Antaa tilaa hiffata ja sitten hymyilyttää ja vähän surettaa samaan aikaan. Mainio casting.

Paras casting: TUI
Nuori nainen ei ole koskaan idea. Muuten linjassa näkemäni mainonnan kanssa. Asetelma on hauska ja mediavälineen ansioista porautuu lukijan korvien väliin sekunnissa. Punatukkaisen kannattaa olla varovasti auringossa.

Paras sterotypia: Sheraton
Jos minulla olisi poikaystävä, niin hänen ei tarvitsisi näyttää minulta. Mainos on vähän liian alleviivaava minun makuuni. Nättejä ovat mallit, teksti sen sijaan susiruma. Siksi jätin mainokset väärinpäin.

Paras visuaalinen idea: SJ
Kikkailevan kiva stereotypioiden rikkoja. Muistaakseni Argentiinassa on n 15 sukupuolta. Teksti mukavan linjassa konseptin kanssa. Tykkään.

Grand Prix: Love
Rakkaus on mitä me kaikki kaipaamme. Loistovan ihanan yksinkertainen. Tuotekeskiössä. Silti kaunis ja koskettava. Raadin suosikki. Toimii vaikka myös Damernas Världissä tai perjantain Dagens Industrissa.

Erityispalkinto cliche: Nordea
Titanic. Kaksi miestä keulassa. Tarvitseeko sanoa enempää. Ainakin on saanut mainostoimisto vähintään 6 lokaatiokuvauspäivää ja puvustaja töitä.

8/18/2018

Uudistu ja elä


Elokuu on vuosien ajan ollut minulle uuden 12 kk periodin aloitus. Kesälomalla aivot ovat käsitelleet uusia ja erilaisia asioita. Eivät levänneet vaan ottaneet vastaan uudenlaisia ärsykkeitä. Elokuussa maailma on lämmin ja lupauksia täynnä. Elokuussa on ihanaa käydä katsomassa maailman parhaan taidevalokuvaajan Herb Rittsin näyttelyä. Elokuisena iltana on leppoisaa reflektoida mennyttä “vuotta”, haaveilla ja suunnitella seuraavaa uudistumista.

"Pysyäksesi relevanttina - paitsi taloudellisesti myös ennen kaikkea yhteiskunnallisesti - sinulla täytyy olla kyky oppia koko ajan uutta ja uudistua, ainakin vielä nuoressa viidenkymmenen vuoden iässä”.

Sapiens: Ihmisen lyhyt historia ja Homo Deus: Huomisen lyhyt historia -kirjojen tekijän Yuval Noah Hararin seuraavan teoksen lause antaa jokaiselle armoa. Koskaan ei ole liian myöhäistä. Isäni on yksi todiste tästä. Hän aloitti golfin pelaamisen vasta eläkkeelle jäätyään. Nyt muutamia vuosia myöhemmin saan pelata ihan tosissani jatkaakseni voittokulkua reikäpeleissä.

- - - -

Reilu vuosi sitten päätin etten ota vastaan vaativaa tulosyksikön vetovastuuta. Päätös ei ollut mitenkään helppo. Harvoin jos koskaan olen sanonut ei uralla etenemiselle. Yksi keskeimmistä syistä oli testata itseäni: osaisinko toimia organisaatiossa rivityöntekijänä vuosien johtoryhmätyöskentelyn jälkeen. Mitä tapahtuisi kun et enää ole päättämässä, et ole tilanteen herra, et tiedä talousnumeroita reaaliajassa, et valitse enää uusia kollegoita rekrytilanteissa tai mieti alaisesi tekoja ja kehittymistä.

Opettavaista. Rentouttavaa. Ammatillisesti loistovalinta koska fokus on ollut vain asiakastyössä. Uusien työtapojen, erilaisen projektityön ja työkalujen sisäänajoa. Leanin sisäänajoa markkinoinnissa. Uusien digimedian ostoalustojen haltuunotto. Monta uutta ja erilaista asiakastoimialaa. Ajoittaista huonoa omatuntoa alhaisen laskutusasteen kanssa (ei seepra juovistaan pääse). Ironisen myynti-insinöörin lasautuksia Yliopiston Tekoäly-kurssin suorittaminen ja muutaman ravintoladinnerin verran laajempi espanjankielen sanavarasto

Viime vuoden hiljainen uudistumisprosessi oli kaikinpuolin onnistunut. Peilistä katsoo fiksumpi, kärsivällisempi ja terveempi ihminen. Lähden uudella innolla taas opettamaan nuorisoa ammattikorkeakouluun. Lisääntynyt etätyöskentely muistutti minua, että ilman aktiivista, osallistavaa ja toisia innostavaa tiimiä minusta kaivautuu se introvertti, joka luolamiehen sielussani tulta pitelee.

- - - -

Ennen elokuun tulenhohtoisia venetsialaisia on hetki suunnitella seuravaa 12 kuukauden jaksoa. Katsoa eteenpäin. Olla murehtimatta mitä on elämä tuonut portfolioon. Ajattelu alkaa laittamalla paperille (exceliin) asiat, joista nautin, osaamiseni, kehittämisen kohteet ja tietysti realistiset haaveet lähitulevaisuuteen. Sillä ilman realistisia haaveita ei ole hyvää tulevaisuutta. Yksi päätös on kirjoitella enemmän tähän blogiin.

Eteenpäin, sanoi mummo lumihangessa. Levylautasella George Michaelin kaunis Patience.

3/30/2018

Puolivuosisataa edessäpäin


Pääsiäisenä täyttyi elämäni matkamittarissa tasavuodet. Olin tarkoituksella matkoilla. En olisi oikein tiennyt miten tätä merkkipaalua juhlistaa, joten päätin ottaa muutaman päivän itselleni. Vuosi vuoden, matka matkan jälkeen olen entistä ihastunut Iberian niemimaahan ja sen historiallisiin keskisuuriin kaupunkeihin. Vähän lämpöä, hyvää ruokaa ja juomaa, paljon eläväisiä ihmisiä ympärillä. Kerrassaan mainio ympäristö reflektoida hieman mennyttä ja katsoa tulevaisuuteen.

Elämässäni on neljännesvuosisatainen sykli. Kaksikymmentä vuotta sitten otin laivan Tukholmaan itsekseni. Olin keskinkertainen korkeakouluopiskelija. Ehkä jopa väärässä opinahjossa. Lupaava koripalloura oli katkennut kirjaimellisesti. Elämältä oli suunta kateissa. Tai ainakin siltä tuntui tuolloin. Jälkeenpäin voin sanoa, että olin väärässä. En vain tiennyt, että elämää ei voi ohjelmoida. Elämä tapahtua ja tulee luokse kunhan muistaa ottaa sen avosylin vastaan.

Näin kävi minulle tuon pitkän viikonlopun naapurimaavisiitin jälkeen. Neljännesvuosisadan matka on ollut yhdellä sanalla huikea. Menin kiinnostavaan kouluun, toki valmistuin ensimmäisestä. Jatkoin koripalloa alasarjoissa. Päädyin osa-aikatyöhön, jossa yhdistyi insinööri- ja viestintäminäni. Tutustuin sattumien ja onnellisten tähtien ansiosta fiksuihin ihmisiin, päädyin kiinnostavaan duuniin, sitten toiseen, avautui kolmas ja neljäs... Olen ollut enemmän yleisön edessä lavalla kuin esiintymiskammoinen saattoi koskaan aavistaa.

Uteliaisuudesta, halusta oppia, nähdä ja ymmärtää eli insinööriydestä olikin vain hyötyä. Olin mukana internet-hypessä. Oikeaan aikaan. Samalla matkalla rakastuin. Saanut ison osan siitä mitä nuorempana haaveilin. Olen nähnyt enemmän maailmaa kuin olisin koskaan aavistanut. Oh boy. Lontoo on (vielä) toinen kotikaupunkini. Aurajoen rannat ovat kova kilpailija. Mutta Stadi on aina ykkönen sydämessäni.

Totean ääneen, että olen onnistunut elämässäni tähän mennessä valtavan paljon kuin epäonnistunut. Jälkimmäisistä voin vain oppia. Toivon oppineeni. Uskon oppineeni.

Nyt on uuden neljännesvuosisadan aika. Minne se minut vie, en tiedä. En suunnittele. Lupaan olla armollinen itselleni, ystävällinen ihmisille, uskollinen rakkailleni, kohtelias tuntemattomille. Elämässä tulee aina vastaan suurempia ja pienempiä persoonia kuin minä itse. Vältän riidanhaluisia. Lähelläni on uusia ihmeellisiä asioita, joita helliä. Jatkan uteliaana. Pysähdyn entistä herkemmin katsomaan maailman yksityiskohtia. Yhä useammin haluan illalla sanoa itselleni: “tänään oli hyvä päivä”.

Matkaa on vielä toinen mokoma edessä. Tänään aamulla keski-ikäinen mies pakotti itsensä aamulenkille. Palatessani Guadalqulvir-joen mutkasta hotellille vastaan pitkin avenueta hölkkäsi ainakin sen neljännevuosisadan itseäni iäkkäämpi mies reipasta vauhtia. Sanoin itselleni: “tuossa olin minä seuraavan 25 vuoden päästä”. Hyvää viikonloppua. Kiitos tuhannesti muistamisesta upeana merkkipäivänä. Syntymäpäivä on taas yksi porras kohti aikuisuutta. Pidä huoli itsestäsi ja heistä, joista välität.

Antti


2/20/2018

Brändi se on monopolillakin



Brändi on mielikuva, joka syntyy viestin vastaanottajan korvien välissä. Mielikuva on positiivinen, neutraali tai negatiivinen riippuen millaisia kokemuksia vastaanottajalla on viestin lähettäjästä. Kokemukset ovat syntyneet sekoituksena tuotteesta, palvelusta, jakelusta, mainonnasta, viestinnästä ja lähettäjän käytännön teoista.

Viestin lähettäjä, markkinoija, ei omista brändiä. Brändi on henkilökohtainen ja sen omistaa vastaanottaja. Olikin erikositalukea Kauppalehden 16.2.2018 Marimekon 2017 tilinpäätösuutisesta lause: “Marimekon brändi on nyt paremmassa kunnossa kuin aikoihin…” - ilman kohderyhmän tutkimusdataan viittausta, tämä on iso brändikäsitteen väärinymmärrys - tai toimittajan henkilökohtainen mielipide.

Brändiä pitää aina ohjata haluttuun suuntaan - valittuja suuntia on lukuisia. Suunta syntyy usein asemoitaessa yritystä markkinaan ja suhteessa toimialan kilpailijoihin. Yritys voi viestinnän, tuotteen, palvelun ja tekojen kautta olla kansalaisen paras ystävä, toimialan raivoisa häirikkö, uuden sukupolven haastaja, valaistunut hyväntekijä, visionääri etc. Tätä valintaa vasten suunnitellaan mainontaa, pakkauksia, viestintää ja kaikkea myynninedistämistä. Asiakaspalvelu, liiketilat ja jopa tuote itse nojaavat valittuun tyylilajiin.
- - - -
Monopolit ovat erilaisessa tilanteessa.

Koska niillä ei ole luontaisesti uhkaajia, ei niiden tarvitse samalla tavoin kilpailla perinteisin markkinoinnin keinoin. Tuote voi olla vähän sinnepäin, hinta posketon, jakelu järjestetty hankalasti, viestintä lähes olematonta, ihmiset epäystävällisiä, pakkaus vanhanaikainen ja tätä kaikkea tuottava prosessi vähän sinnepäin. Esimerkkejä syntynee nyt jokaisen lukijan mieliin.

Brändi on se monopolillakin. Positiivinen, neutraali tai negatiivinen.

Vapaa-ajanasunnollani on lämmitysmuotona takan lisäksi suora sähkölämmitys. Eilen kotiin tulessa eteisessä odottti joka kuudes kuukausi saapuva sähkönsiirtolasku Carunalta.

Pelkkä kirjeen näkeminen aiheutti epämiellyttävän tunteen. Varsinkaan talvella tuon kirjeen avaaminen aiheuttaa pienimuotoisen *******sen. Käyttö on pientä, verot isot ja omistajia lihottava “perusmaksu” on suhteessa tolkuton.

Heitin Facebookissa kysymyksen verkostolleni, että onkohan tässä maassa mielikuvaltaan, siis brändiltään, vihatumpaa tai synkempää yritystä kuin Caruna. Aika vähän löytyi “kilpailijoita” tässä leikkisässä kategoriassa. Jopa Carunan visuaalinen identiteetti plussineen sai kyytiä (“plussa symbolisoivat omistajan lomakon kasvua”) ja asiakaspalvelua pidettiin “kylmäkiskoisena”.

Jäin miettimään mitä Caruna voisi tehdä jos jostain hermohäiriöstä johtuen yrityksen johto haluaisi muokata brändimielikuvaa positiivisemmaksi?

Muutama ajatus tuli mieleen.

1) Maksa enemmän veroja Suomeen. Brändi on kokoelma tekoja ja viestejä. Ihan ykkösenä Carunan pitäisi osoittaa, että kuluttajilta kerätyt eurot hyödyntävät yhteiskuntaa. Yhtiön liikevoitto oli vuonna 2014 yli 50 miljoonaa euroa. Yhteisöveroa Caruna maksoi liikevoitosta vain 1,6 prosenttia eli vähän yli 800 000 euroa, kertoo Ylen artikkeli. Tälläinen uutinen ei mielikuvaa paranna

2) Anna voittojen näkyä Suomessa. Caruna voisi ottaa oppia toisesta alueellisesta ja lainsäädännön kautta syntyneestä monopolista Veikkauksesta. Positiivista mielikuvaa rakennetaan vahvasti urheilun ja kulttuurin mahdollistamisen ja sponsoronnin keinoin. Veikkauksesta ja rahapelaamisesta voi olla montaa mieltä, mutta urheilun ja kulttuurin ystävä arvostaa rahoitusta. ei jäädä tätä nyt märehtimään, mutta onko yhtään joukkuetta jonka selässä lukee “Caruna”? Toivotaan.

Koska ylläolevia tekoja tuskin tapahtuu, niin annetaan pari kuluttajavinkkiä ennen sähköntuotannon omavaraisuuteen siirtymistä:

3) Omista Carunan omistajaa. Carunan omistavat pääomarahastot australialaianen First State Investments (40%), kanadalainen Borealis Infrastructure (40%), julkisen sektorin eläkelaitos Keva (12,5%) ja työeläkeyhtiö Elo (7,5%).

80% omistuksesta on siis ontariolaisilla (OMERS) eläkeläisillä ja australaisella Commonwealth-pankilla. Näistä jälkimmäistä voi omistaa Sydneyn pörssin ASX:n kautta. Helpoiten tämä taas onnistuu ostamalla esimerkiksi Fidelity Funds - Australia Fund A-DIST-AUD -rahasto-osuuden (tämä ei ole sijoitussuositus!). Samainen First State omistaa myös kotimaista Digitaamme.

4) Boikotoi. Kapinoi sähkön hintaa Suomessa boikotoimalla Carunan pääomistajien kotimaiden tuotteita. Ei ole helppoa, mutta jääkylmät Fostersit jäävät nyt ostamatta. Montrealin ja Toronton sijaan kannatan jatkossa Las Vegasia ja Carolinaan.

Tämä on sitä globalisaatiota parhaimmillaan ja pahimmillaan.

Mitä ajatuksia sinulle tulee monopolien brändimielikuvasta?

2/16/2018

GDPR ei ole niin hankala kuin annetaan ymmärtää


Toukokuun (edit) 25. 18. päivä astuu voimaan EU direktiivi tietosuojasta, General Data Protection Regulation eli lyhyemmin GDPR. Aiheesta löytyy sivukaupalla informaatiota omalta saitilta.

Meille verkkomainonnan parissa työskenteleville GDPR on aiheuttanut pientä päänvaivaa, sillä käsittelemme viikoittain paljon esimerkiksi evästedataa. Se onkin hieman eri stoori ja vaihtelee hieman kenen datatarjoajan kanssa aiheesta keskustelen.

GDPR koskee myös jokaista markkinoijaa, joka kerää ja käsittelee asiakkaisiin ja prospekteihin liittyvää informaatiota. Te onneksi pääsette "helpolla". Lyhyesti, jos sinulla on toisen osapuolen henkilötietoja, kirjaa itsellesi tietosuojaseloste. Jos keräät niitä sivustolla, laita selsote sivustolle footer-inkin taakse.

Tietosuojaselosteessa mainitse seuraavat asiat:

* mitä tietoja on kerätty
* mistä hankittu, esim yhteydenotot lomakkeen kautta
* mihin käytetään, esim uutiskirjeen lähettämiseen tai verkkomainonnan kohdentamiseen
* milloin poistetaan, joko milloin tuhotaan tai kehen ottaa yhteyttä tietojen poistamiseksi

Sisältö vaihtelee tapauskohtaisesti, mutta yllä olevalla pääset alkuun. Vinkkaa, jos tiedät lisää aiheesta. Odotan myös mielenkiinnolla ensimmäisiä tulkintatapauksia.

EDIT:

Ystäväni Magnus Silén muistutti, että "useimmissa tapauksissa pitää erikseen saada henkilön hyväksyntä tietojen tallentamiseen spesifiseen tarkoitukseen. Ja se hyväksyntä pitää olla eksplisiittinen, ei riitä että tieto on piillotettu jonnekin syvälle sivuston käyttöehtoihin."

Hyvä lisäys!

2/08/2018

Ilmaisia lounaita ei ole olemassa


“Mahtavaa ja ilman mainontaa” “Mediabudjetti 0€!!” “Mikä julkisuus ilman mitään markkinointia!”

SpaceX-yhtiön Falcon Heavy-raketti onnistui eilen nostamaan avaruuteen tilauskuorman ja 2/3 kantaraketeista palasi onnistuneesti takaisin laukaisualustalle. Hintalappu laukaisulle oli 90 miljoonaa dollaria.

Media- ja some-meteli syntyi, koska raketin ainoa lasti oli Tesla Roadster-henkilöauto. Autoon oli sopivasti liitetty mystiikkaa David Bowies musiikista scifi-kirjallisuuteen. Ja koska molempien firmojen takana on myyttinen Elon Musk, ei julkisuudesta ollut puutetta. Julkisuus sopii mitä parhaiten Muskille. Mies osaa orkestroida tapahtumia ja tekoja niin, että koko planeetta puhuu niistä.

Olen kade.

MUTTA, nyt hemmetti sentään. Tämä show ei todellakaan ole ilmaista markkinointia. Ei ole olemassa ilmaisia lounaita, tai harvassa ovat. Näen punaista kun ihan fiksut ihmiset vetävät markkinoinnin kohdalla viivat suoraksi. Markkinointi = mainonta.

Ei. Opettaja-minä näkee punaista. Tesla/SpaceX-operaatio on upea markkinoinnin suoritus, joka on maksanut satoja miljoonia. Markkinoinnin silmin investointi ei ole mennyt viestintään (promotion) vaan tuotteeseen ja jakeluun. PR-tiimin palkka on tässä pieni lisä.

Totta, mainontaan ei laitettu penniäkään.

Kuuluisa lause menee, että vain luuserit maksavat rakkaudesta. Eli ostavat mediasta mainontaa. Muutama harva onnistuu luomaan tuotteita, tarinoita ja tekoja, jotka elävät suusta-suuhun, offlinesta online ja takaisin. Tekoja, jotka aiheuttavat keskusteluja, koska ovat provokatiivisia, yllättäviä ja uskaliaita. Tekoja, joiden tallenteet lähtevät kiertämään sosiaalisia verkostoja. Loput meistä ottavat kiltisti lompakon esille ja höyläävät impressioita ja klikkejä.

---

Onnittelut sekä Teslalle että SpaceX:lle. Silti 90 miljoonaa dollaria on hirveä summa rahaa. Sillä voisi ostaa kaiken Suomen ulkomainonnan ja jäisi vielä tuotantoon sievoinen summa. Vuodeksi. Eräs energiajuomajätti käytti arviolta 50 miljoonaa dollaria siihen, että sai lähetettyä miehen avaruuteen ja laskuvarjolla ehjänä takaisin. Katsojia livelähetyksessä 8 miljoonaa. Teslan lähtöä seurasi “vain” reilut 2 miljoonaa. Ei sekään huonosti, mutta yrityksen tuotannon skaalautuminen on tuskallisen hidasta.

Kirjoitin aiheesta jo 5 vuotta sitten muutaman rivin: http://lowreality.blogspot.fi/2012/12/mainoselokuvasta-brandattyyn.html hieman enemmänkin.

Näistä pitää vain oppia, että tuotekehitys ja markkinointi, myynnin tekeminen kulkevat aina aivan käsikädessä. Toista ei ole ilman toista. Eikä ilmaisia lounaita. Eikö niin?

Lähteitä
https://www.theverge.com/2018/2/6/16981730/spacex-falcon-heavy-launch-youtube-live-stream-record
https://www.quora.com/What-was-the-budget-of-the-Red-Bull-Stratos-Mission
https://www.theguardian.com/technology/2018/feb/07/tesla-quarterly-loss-elon-musk-spacex