8/11/2016

ATK 2020-luvulla

90-luvulla myin hengenpitimiksi (lue: opintojen ohella vapaa-ajan rahoittamiseksi) kaikenlaista IT-rautaa ja kirjoittelin aiheesta juttuja sen aikaisiin tietotekniikan julkaisuihin. Elettiin aikaa jolloin ATK marssi raivoisasti toimistoihin ja koteihinkin muuttaen työelämää ja viestintää merkittävästi. Silloin kukaan ei ollut huolissaan Future Shockista tai mediayhtiöiden vaikeuksista. Asiakas oli edelleen alamainen. Mutta oli ihmeellistä mitä kaikkea tietokoneella sai tuolloin aikaan mitä ennen piti tehdä käsin.




















Tämän ajan ATK, digitalisaatio, on hallituksemme yksi tärkeimmäistä teemoista elämässä. 

Luin viimeisen puolen vuoden aikana lähes kaikki digitalisaatio-termin alla julkaistut teokset ja kirjoitukset  yrittääkseni ymmärtää digitalisaatiota Suomessa. Alkoi jopa ärsyttämään koko digitalisaatio kohkaus.

1 Pelkästään paperin muuttaminen biteiksi, uusi verkkosivusto, RFID-tägi tai tilaus(mobiili)palvelu ei auta pääsemään tavoitteisiin (lue: kustannussäästöihin, perinteisesti), jos mikään muu taustalla ei muutu.  Suomen hallitusohjelmassa onkin  painotettu toimintatapojen muutosta. Sama pätee tietysti yrityselämään.

2 Digitalisaatio ei ole yksittäinen projekti. Osin on trendikästä palkata Chief Digital Officer, mutta isommassa kuvassa uskon, että tämä rooli tulee pysyväksi johtoryhmiin. Ehkä CDO korvaa CMO:t ja CTO:t - jopa tuotantojohtajat (toimialasta riippuen). Tulevaisuuden ydinryhmä lienee CDO+CFO+HRD, jossa yhdistyy mitä  firma tekee ja miten se toimii digitaalisessa maailmassa, miten rahoitus järjestetään ja ihmisistä huolehtiminen.

Luennoin kesällä  aiheesta Aallon opiskelijoille. Enemmänkin keskuteltiin aiheesta. Päädyimme siihen yksinkertaistukseen, että digitaalisaatiolla, ATK:lla, internetillä, kännyköillä ja kaikilla niihin liittyvillä ilmiöillä mikä tahansa bisnes ja orgnaisaatio voi:

  • kasvattaa bisnestä eli myydä enemmän ja useammin
  • parantaa kannattavuutta eli tehdä enemmän vähemmillä resursseilla
  • toimia nopeammin ja älykkäämmin ja laadukkaammin
  • nostaa asiakaspalvelukokemuksen uusiin sfääreihin.

Mutta - epäonnistumalla omien toimintatapojen muutoksissa syntyy vain isoja investointilaskuja, huonoja palveluja, lisää siiloja ja pahaa verta. Tapaa toimia ei ATK muuta ellei se ole strategiassa sisällä ja organisaatiossa ei ole halukkuutta. Yksittäinen digiihminen voi huudella ja vetää projektia digitalisaatiohattu päässsä mutta se ei ole ratkaisu. Sisään rakennettujen mallien ja prosessien tulee  muuttua.

Osallistuin muutamaan isohkoon projektiin tänä vuonna, joissa digitalisaatio oli maalattu aika isolla omistajien agendalle. Pitkässä juoksussa varmaan näin tulee olemaan, mutta toiminnan muutos alkaen firmatason budjetoinnista tai asiakkaiden hallinnasta niin, että ATK auttaisi firmoja kasvamaan ja kehittymään oli tuskaisaa seurattavaa.

Lyhyesti mikä onkaan 2020-luvun ATK:ssa mahdollista. Neljä (ei kolme) pointtia:

  1. Siirrä myynti ja markkinointi digitaalisiin kanaviin (monikanavaisesti). Tästä on paras aloittaa ja kun tämä toimii ja helpompi edetä seuraaviin mahdollisuuksiin.
  2. Syvennä digitaalisen palvelujen avulla asiakassuhdetta (monikanavaisesti). Ehkä vähemmän mainontaa ja enemmän palveluja ja neuvontaa asiakkaille?
  3. Ideoi digitaalisesta viestintäkäyttäytymisesti kumpuavia liiketoimintoja ja palveluja. Skaalaa MVP-hanke nopeasti ja testaa eri markkinoilla. Lue Sinisen Meren Strategia -kirja ja tee toimialasi strategiaprofiili. Siitä on hyvä aloittaa maailmanvalloitus.
  4. Virtaviivaista palvelut ja prosessit. On klisee, että kaikki minkä voi digitoida, tullaan digitoimaan ja korvaamaan algoritmilla kokonaan tai osin -  mutta miten käy rekkakuskeille, sihteereille, junansuorittajille, siivoojille, urheilukentän viivan piirtäjille, autoliikkeille, kirjakaupoille, elokuvateattereille, roskakuskeille, hakemusten käsittelijöille, mediaostajille, mediamyyjille, pyöriäisten valvojille Itämerellä, säveltäjille (jep) tai koiran ulkoiluttajille? Robotti ja algoritmi, koodi korvaavat heidät. Siinä on tuleville hallituksille miettimistä mistä me blogistit saamme elantomme jatkossa KiKy-keskustelujen jatkoksi. Itseäni vähän jopa kylmää meno.

Omat suosikkini? Niitä ovat tänään vaikkapa:

  • ABC mobiilitankkaus. Aja asemalle, kerro mobiilisovellukselle millä tankilla olet ja ala vaan tankkaamaan. Lasku tulee luottokortille.
  • Toggl. Aloita projektin parissa työskentely, laita timeri taustalle ja laskuta tuntityö. Helppo tuntikirjapito.
  • Oma Mehiläinen. Pieni onni, että työterveys ollut vuosia samassa firmassa, josta voin katsoa mitä lääkettä milloinkin on määrätty ja milloin kävin viimeksi tarkastuksessa. Ei tarvitse soitella perään. Vielä kun olisi virtuaalilääkäri jolta voisi tilata reseptin uusimisen samalla.
  • Viaplay, Spotify ja muut luottokorttiani keväällä ja kesällä laskuttaneet viihdepalvelut. Kesän opiskelijoista ani harvalla oli enää tv kotona ja kukaan ei ollut ostanut vuosiin enää dvd tai cd levyjä.
Jos voitan Eurojackpotissa niin perustan globaalin drone-liiketoiminnan, koska tekniikka auttaa myös tekemään hyvää ihmiskunnalle. Tässä Valkoisen Talon näkemys. 












Hyvää digitalisoituvaa loppuvuotta! Lue Vesa Ilmarisen ja Kai Koskelan kirja "Digitalisaatio", hyvää kiteytystä positiivisella otteella.