Meillä oli tänään Avidlyn Helsingin upean, uuden toimiston lämminhenkiset tupaantulijaiset. Saavuin paikalle hieman myöhässä työmatkalta. Tunnelma oli jo viihtyisä ja oma ilmeeni kääntyi väsyneestä myynti-insinööristä reipashenkiseksi seuramieheksi. Kiitos ihanille kollegolle järjestelyistä, ilta oli varmasti parasta mahdollista asiakassuhdemarkkinointia!
Kaiken inboundin, mainonnan ja sisältömarkknoinnin keskellä asiakkuuden hyvä hoitaminen on sittenkin tärkeintä.
Toisenlainen kohtaus tapahtui eilen Turussa. Myynninedistämistä sekin. Lounastin keskustan uudessa vietnamilaisessa. Lähtiessäni nousin fillarin selkään. Polkaisin kohti risteystä pitkin jalkakäytävää. Vastaan tuli iäkäs naisihminen. Hän tuijotti minua tuimasti. Jaa, taitaa tulla sanomista jalkakäytävällä ajamisesta.
“Sähköpyörä!”, hän huusi. “Sinulla pitää olla sähköpöyrä! EI TUOLLAISTA ikivanhaa! Electric BIKE! Helvetti!”. Rouva jatkoi mesoamistaan.
Olin päähällä lyöty. Kyseessä on perisuomalainen agressiivi - tuo aina, ah, niin toimiva sijamuoto. Tällä kertaa agressiivi oli valjastettu myynninedistämiseen.
Hymyilin. Pudistelin päätäni. Poistuin hihitellen paikalta. Agressiivi toimii. Se herättää tunteita. Positiivisia tunteita.
Ehkä ostan itselleni joululahjaksi uuden polkupyörän. Sähköpyörän!
:)
Agressiivi on eri asia kuin vittuilu. Poistuin illalla Vallilan toimistolta julkisilla. Pysäkillä oli Helsingin kaupungin ulkomainos “Jospa kävelisit seuraavalle pysäkille. Käytä liikkumavarasi”. Tämä ei ole agressiivi. Tämä on puhdasta vittuilua meille päivästä tai yöstä väsyneille, liikuntarajoittelisille, raskaana oleville, humalaisille kahdeksaa Ikea-kassia kantaville ja ihan jokaiselle stadilaiselle.
Jospa Helsingin viestinnän tekijät olisivat ihan vaan hiljaa. Helsinki tekee todelakin kaikkensa, että jengi muuttaisi kaupunkista pois.
Vaikka Turkuun sähköpyöräilemään :)
No comments:
Post a Comment