Seuraavassa pieni ote tulevan kirjan sisällöstä. Kappale on vielä hiomaton, mutta suuntaa antava, miten "ilmainen" tulee muokkaamaan liiketoimintaa entistä enemmän kuin mitä tänään ymmärrämme.
Freenium
Käytän kuvien siirtämiseen iPhonesta koneelle SyncPod-tuotteen ilmaisversiota, jolla voi siirtää vain yhden kuvan kerrallaan. Hankalaa, epäkäytännöllistä, joten ensi kerralla kun minulla on luottokortti käden ulottuvilla, ostan tuotteen. SyncPod on yksi freenium-esimerkki siitä miten ilmaisella voi tehdä rahaa. Rajataan tuotteen tai palvelun ominaisuuksia siten, että ilmaisversio mahdollistaa vain sen verran käyttöä, että tuotteen vahvuus tulee selväksi.
Fyysiseen maailmaan verrattuna ilmaisen näytteen antaminen verkossa ei maksa mitään verrattuna siihen, että tavaratalossa jaellaan näytepakkauksia tai ilmaisia kolajuomanäytteitä. Siksi fyysiset tuotteet ovat aina naurettavan pieniä verrattuna oikeaan tuotteeseen. Digitaalisessa maailmassa näytteen ja tuotteen suhde muuttuu. Tutkimusten mukaan digitaalisessa maailmassa noin 5 % tuotteen XXXX käyttäjistä rahoittaa muiden käytön ostamalla maksullisen version. Siis yhtä maksanutta asiakasta kohden sinulla on 19 asiakasta, jotka eivät tuotteesta maksa penniäkään. Jokainen Spotify Free käyttäjä kiittäköön meitä maksajia.
Mainosrahoitteinen
Mainosrahoitteisuus on ollut vuosikymmeniä netin tärkein rahoituskeino. Periaatteessa kaikkenlainen media perustuu tähän. Hakukoneiden ilmaisuus perustuu mainoksiin. Online-media elää mainoksista muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta. Online-mediassa uusien sivujen luominen on ilmaista, levytila ei maksa enää mitään ja sivuja voi olla lukemattomia. Niinpä mainosten lukumäärä on käytännössä rajaton. Inventaariota on loppumattomasti. Samalla sivulla, samassa mainospaikassa voi näyttää rajattomasti eri mainoksia. Näyttöpohjaisessa hinnoittelussa tällä tekee rahaa ja siksi sisällön voi jakaa ilmaiseksi. Noin teoriassa. Suomessa online-uutispalvelut maksetaan tai subventoidaan paperisen lehden tai televisiomainoksen hinnassa.
Spotify-musiikkipalvelu, ruotsalainen lahja maailmalle, yhdistää sekä mainosrahoitteisuutta että freenium-mallia. Käyttäjät, jotka eivät maksa palvelusta kuuntelevat musiikin lomassa mainoksia. Teknisesti palvelu on tehty niin, että mainoksia ei voi edes hiljentää pois.
Googlen AdSense-tuote sijoittaa mainoksia mainosverkoston sivuille sen mukaan millaista sisältöä sivuilla on. Tämä on täysin erilainen ajattelun kuin mitä esimerkiksi lehtien toimituksissa on vuosia tehty, jossa nähdään hyvin tärkeänä ettei mainoksilla sotketa sisällöllistä aineistoa.
Hakukoneessa maksetaan juuri päinvastaisesta: laita mainos kun kyseistä sisältöä etsitään. Ja käyttäjät arvostavat tätä online-median toiminnallisen luonteen vuoksi. Etsin informaatiota itselleni tärkeästä asiasta ja on periaatteessa sama löytyykö asia maksullisen vai ilmaisen linkin takaa, kunhan se ei maksa minulle mitään. Hakukoneet eivät kaiken lisäksi edes myy mainostilaa. Ne myyvät käyttäjän tarpeita ja tarpeen ilmaisua hakurivillä.
Ei-rahallinen korvaus
Blogeissa kuten omassani (lowreality.blogspot.com) on harvoin mainoksia. Silti voin arvioida, että lukijani maksavat käynnistä. Raha ei vaihda omistajaa, mutta arvoa sitäkin enemmän. Saamani huomio, mahdollinen linkkaus sivuilleni, suositus sosiaalisessa mediassa tai vinkkaus suusanallisesti tuottavat arvoa minulle. Joskus näistä tulee tuloa, mutta sille en voi kuvata selkeää tapahtuma ketjua.
Tätä kutsutaan lahjataloudeksi. Raha ei ole aina motivaattori tarjota tuotteista tai palveluja ilmaiseksi. Tämän ajattelun merkittävin esiintymä on Wikipedia-sanakirjapalvelu. Tyhjästä ja ilman euroja syntynyt palvelu korvaa tietosanakirjat. Vapaaehtoiset ylläpitäjät huolehtivat ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan tiedon oikeellisuudesta ja eheydestä – mainostekstejä on turha yrittää saada mukaan, olen kokeillut.
Google voi tarjota haun sinulle edelleen ilmaiseksi paitsi, että se on mainosrahoitteinen, mutta myös siksi, että hakusi kirjautuvat kantaan, joka muokkaa heidän mainosten esittämisalgoritmiä. Palvelun käyttö siis luo arvoa yritykselle ja tämän arvo kääntyy euroiksi parempien ja kohdistettujen mainosten muodossa.
Avoimen lähdekoodin maailma on toinen esimerkki ei-rahallisesta tuotteesta. Selainohjelmat ovat olleet aina ilmaisia (tai osana käyttöjärjestelmää). Suomalainen Linux-käyttöjärjestelmä ei olisi koskaan levinnyt yhtä nopeasti ja laajalti maksullisena.
ADVERTISING
No comments:
Post a Comment